Tunnetko jo hunajamarjan? Juha Sipponen viljelee tätä superfoodia Hauhon Eteläisissä

Hauholaislähtöinen Juha Sipponen osti Hauhon Eteläisissä sijaitsevan viiden ja puolen hehtaarin tilan vuonna 2018 alun perin työkoneiden varastointia varten.

– Tässä oli vähän vanhaa peltoa, ja maatalon poikana aloin miettiä, että voisi tässä jotain viljelläkin. Kunnostin pellot omilla koneilla ja kaivoin kastelualtaat, viimeiset reilut 25 vuotta viherrakennusalan yrittäjänä toiminut marjanviljelijä kertoo.

Alkuun ajatuksena oli viljellä mansikkaa, mutta hallanarka paikka ei ollut paras mahdollinen. Pro Agriassa työskentelevä tuttava Marja Kallela ehdotti haskapia.

– Kysyin, että mitä?

Googlettelu paljasti, että haskap eli hunajamarja olikin todellinen superfood:

– Sillä on metsämustikkaan verrattuna kaksi ja puolikertainen ravintoarvo ja siinä on enemmän antioksidantteja kuin missään muussa marjassa.

Marjan perusmaku on sekoitus mustikkaa, mustaherukkaa ja vadelmaa. Jälkimaku on usein hapokas.

– Joku voi maistaa siinä myös juolukkaa ja metsämansikkaakin.

Tällä hetkellä Rauhalan luomutilalla on noin 5500 hunajamarjapensasta noin kahden hehtaarin alalla.

Ensimmäiset marjat saatiin myyntiin vuonna 2022. Viime vuonna Sipponen perusti tilan vanhaan latoon tilamyymälän, josta saa myös jatkojalosteita, kuten hilloja ja hyytelöitä, joista pääosa tehdään tilalla itse.

– Jatkojalosteita myydään ainoastaan täällä. Ensi kesäksi on sovittu Lepaan kanssa myös viinin koe-erien tekemisestä.

Lisäksi hunajamarjaa saa Laitikkalasta Suttisen tilalta ja Hämeenlinnasta Kankaisten tilalta, sekä toisinaan Hauhon kesätorilta. Tilalla on myös itsepoimintaa yleensä juhannuksen jälkeen.

– Jos haluaa terveyvaikutteet talteen, kannattaa ostaa marjoja ja pakastaa ne.

Vaikka asiakkaita onkin jo käynyt jopa pääkaupunkiseudulta asti, Sipponen kertoo "saarnaavansa" haskapista aina tilaisuuden tullen.

– Edelleen isoin haaste on, että vain pieni osa suomalaisista tietää tästä marjasta.

Sipponen on valmistunut aikanaan puutarhuriksi, mutta hän vakuuttaa, että haskapia voi viljellä "kuka vaan", sillä netistä löytyy asiasta paljon tietoa.

Hunajamarjapensas elää noin 60 vuotta.

– Hunajamarja on aika vaatimaton kasvi viljellä. Se ei ole niin tarkka maan happamuuden suhteen eikä sillä juuri ole tauteja, muita kuin härmä ja kirvat.

Yksi ongelma tosin löytyy:

– Linnut. Mutta meillä on äänikarkoittimet ja linnunpelättimet pelloissa.

Osa pensaista on myös peitetty verkoilla.

Suunnitteilla onkin kattaa isompi, noin puolentoista hehtaarin pelto, tolppien varaan pingotetulla verkolla niin, että sen alla voisi työskennellä.

– Sen verkon levittäminen ja poistaminen onkin sitten oma hommansa.

Hunajamarja on kesän aikaisimpia marjoja. Sen satokausi on vain noin viisi viikkoa.

– Tämä kevät oli haastava, kun säät vaihtelivat takatalvesta suoraan hellekesään. Normaalisti pääsemme myymään marjoja juhannuksen jälkeisellä viikolla, mutta tänä vuonna alamme poimia jo juhannusviikon maanantaina. Etuajassa valmistuminen on ongelma, sillä työntekijät tulevat siitä vasta viikon päästä.

Viisi vuotta sitten perustetuista pelloista saa marjaa noin 2–3 kiloa pensasta kohti. Parhaimmillaan yksi pensas voi tuottaa kahdeksan kiloa marjoja.

– Jos saan satoa kolmanneksenkin siitä, niin pärjään ja saan työntekijöiden palkat maksettua.

Marjat poimitaan alumiinikaukaloihin ravistelemalla. Tila työllistää kauden ajaksi marjanviljelijän itsensä lisäksi ainakin neljä puutarha-alan harjoittelijaa sekä yhden henkilön myymälän puolelle.

– Toiveena on, että vuoden päästä voisin jättää muut hommat.