Martta Uusitalo ja Anette Korhonen menestyivät mestaruuskisoissa.
Piipalantiellä Hattulassa toimivan Islanninhevoskerho Krafturin ratsukot kilpailivat 7.–9. heinäkuuta askellajiratsastuksen SM-kilpailuissa Ypäjällä.
Martta Uusitalo voitti T1-luokan töltin mestaruuden hevosensa Glampin kanssa ja vasta 11-vuotias Anette Korhonen ja Ásynja sijoittuivat hienosti viidenneksi V5-luokassa.
26-vuotias Uusitalo on mestaruuskilpailujen konkari ja hänellä on aikaisemmilta vuosilta jo hopeamitaleja.
– Aloitin ratsastuksen ihan pienenä ja olen kilpaillut nuoresta asti. Kun täytin 18, muutin Islantiin ensin pariksi vuodeksi töihin ja kävin sitten läpi islanninhevosalan yliopistollisen koulutuksen, hän kertoo.
Uusitalon ja Glampin tarina alkoi seitsemän vuotta sitten dramaattisissa merkeissä, sillä hevonen oli jo menossa lopetettavaksi.
– Omistaja piti sitä ilmeisesti luonteeltaan vaikeana, mutta meidän kanssamme en ole mitään sellaista havainnut. Ehkä Glampi ei vain sopinut yhteen entisen ratsastajan kanssa.
Islanninhevonen erottuu muista yleisistä ratsuhevosista askellajiensa perusteella. Niillä on peruslajien (käynti, ravi, laukka) lisäksi kaksi erikoisaskellajia: töltti ja liitopassi.
Töltti on nelitahtinen askellaji, jossa jalat liikkuvat samassa järjestyksessä kuin käynnissä. Siinä ei ole lainkaan liitovaihetta, ja hevosella on aina vähintään yksi jalka maassa.
Nopeudeltaan töltti voi olla mitä vain hiukan käyntiä nopeammasta reippaan laukan tempoon.
– Tuomarit tarkkailevat ratsastusta ja hevosen liikkeen pehmeyttä sekä muotoa. Ypäjällä kisa meni hyvin tutun ja tasaisen hevosen kanssa, kun keskityttiin hyvään mieleen ja rentoon tekemiseen, suomenmestari sanoo.
Uusitalo toimii työkseen islanninhevosten parissa kouluttajana, valmentajana ja tapahtumien järjestäjänä puolisonsa Sandy Carsonin kanssa. Glampin kanssa Uusitalo harjoittelee ympärivuotisesti viisi kertaa viikossa.
– Näiden hevosten luonne on se, mikä minua eniten kiehtoo. Kilpailu on vain lisäjuttu, hän tuumailee.
Pienikokoiset islanninhevoset on yksi maailman puhtaimmista ja vanhimmista hevosroduista. Rotu on ollut eristettynä kotisaarellaan yli tuhat vuotta.
Hevosten vienti Islantiin kiellettiin jo varhain, eikä sinne nykyäänkään saa viedä hevosia lainkaan.
Islanninhevosia on Suomessa noin 4000. Hevosia sekä tuodaan Islannista ja muualta Euroopasta että kasvatetaan Suomessa. Niihin erikoistuneita talleja on Suomessa kuutisenkymmentä.
– Islanninhevoset ovat karuissa oloissa kasvaneita, kokoonsa nähden voimakkaita ja kestäviä, Uusitalo luonnehtii.
– Luonteeltaan ne ovat rauhallisia, yhteistyöhön halukkaita ja tarvittaessa energisiä.
Juniorien finaaliin pääsy ja viides sija ensimmäisissä SM-kisoissaan oli hieno saavutus Korhoselle, joka on harjoitellut hevosensa kanssa vasta kolme kuukautta.
Korhonen ja Ásynja palkittiin Ypäjällä koko viikonlopun suosikkiratsukkona. Lisäksi Korhonen ja Uusitalo saivat hyvän ja harmonisen ratsastuksen palkinnot.
– Oli tosi hienoa, ja yllätyin itsekin miten hyvin meni. Minua jännitti tosi paljon, Korhonen tunnustaa.
– Ásynja on kiltti hevonen ja tosi reipas, mutta saattaa välillä keksiä jotain jekkujakin.