Hämeenlinnassa on pitkään käyty keskustelua ison tekojääradan tarpeesta.
Perussuomalaiset jättivät helmikuussa 2022 kanssa aiheesta valtuustoaloitteen, joka keräsi 22 allekirjoitusta myös muiden puolueiden riveistä.
Hanke ei ole kaupungin tiukoissa budjettiraameissa edennyt.
Viime viikon maanantaina Raatihuoneessa HPK-Juniorijääkiekko ry, Hämeenlinnan Taitoluistelijat ry, Sisu Hockey Hämeenlinna ry, Hämeenlinnan Pallokerho ry, HPK Liiga oy, Lasten Liikunnan Tuki ja Korttelikiekkoraati jättivät yhdessä vetoomuksen kaupunginhallitukselle tekojääradan puolesta.
Vetoomuksen toivat HPK-Juniorijääkiekon puheenjohtaja Teijo Räsänen ja HPK Liiga oy:n toimitusjohtaja Antti Toivanen.
Vetoomusta olivat kuulemassa kaupunginhallituksen puheenjohtaja Jari Koskinen sekä valtuustoryhmien edustajia.
Seurojen vetoomuksessa kerrotaan, että uusimman valtioneuvoston liikuntaraportin mukaan kansalaisten liikkuminen on huolestuttavalla tavalla vähentynyt, eikä se ole palautunut edes koronapandemiaa edeltäneelle tasolle.
Yksi merkittävimmistä tavoista saada ihmiset liikkeelle on, että heille löytyy mieluisa liikkumisen muoto.
Jäähallit eivät palvele kaikkia.
Teijo Räsänen
Vetoomuksessa nostettiin esille, että ilmastonmuutoksen mukanaan tuomien epävakaiden talviolosuhteiden takia pääsy luonnollisille jäille on epäsäännöllistä ja vaikeaa ennustaa.
Jäähallien yleisövuorot eivät mahdollista omaehtoista harrastamista juuri silloin kun itselle sopii.
Yhteisöt muistuttavat, että liikkumattomuuden mukanaan tuomat yhteiskunnalliset ongelmat eivät koske pelkästään lapsia, vaan jokaista sukupolvea.
Raittiissa ulkoilmassa tarjolla oleva huokea harrastusmahdollisuus on vaikuttavuudeltaan merkittävä.
Seurat korostavat myös liikuntapaikan hyötyä koululiikunnalle.
Kansanterveydellisen näkökulman lisäksi seurat näkevät toimintavarmassa tekojääradassa mahdollisuuden myös jääkiekkoilijoiden ja taitoluistelijoiden omatoimiseen harjoitteluun.
Antti Toivanen kertoi, että verrokkikaupungeissa on joitakin aikoja sitten puhuttu noin miljoonan euron rakennuskustannuksista. Käyttökustannukset riippuvat paljon esimerkiksi siitä, kuinka radan hukkalämpöä voidaan hyödyntää ympäröivien rakennusten lämmittämiseen.
– Tekojäärata tulisi tehdä mahdollisimman lähelle kaikkia kaupunkilaisia. Pulleri voisi olla hyvä sijainti, mutta paikka ei meidän kannaltamme ole se tärkein asia, Toivanen sanoi.
– Emme ole ajamassa harjoittelupaikkaa seuroille, vaan olemme enemmän huolissamme kansalaisten perustaidoista ja mahdollisuudesta liikkua ulkona.
Tekojääratoja löytyy Hämeenlinnan kokoluokan kaupungeista ainakin Raumalta, Porista, Lappeenrannasta ja Mikkelistä.
– Jääkiekkoliitto on alkanut selkeästi puhua tekojääratojen puolesta. Ne unohtuivat hetkeksi, kun hallit tulivat, mutta jäähallit eivät palvele kaikkia. Esimerkiksi Pullerin jäädytetyllä kentällä on ollut valtavasti perheitä ja nuoria, Teijo Räsänen kertoi.
Teppo Turja (ps.) ei uskonut yhdenkään valtuustoryhmän vastustavan ajatusta.
– Lapset ja nuoret täytyy saada liikkeelle, eivätkä nuo kustannukset niin mahdottomilta kuulosta, Turja tuumasi.
– Haluan muistuttaa kuitenkin siitä, että myös pitäjien luonnonjääkentistä täytyy huolehtia.
Aapo Reiman (vas.) mielestä oli oleellista selvittää, miten tekojääradan aluetta voitaisiin käyttää ympärivuotisesti liikuntaan.
Kirsi Lehto (kok.) toivoi seurojen edistävän hanketta selvittämällä parhaat verrokkikohteet.
Vetoomus on kokonaisuudessaan luettavissa nettisivulla hpk.fi/ajankohtaista/.