Laitahyökkääjä Michael Joly keräsi HPK:n viikonloppuna päättyneen liigakauden aikana 35 peukkua ylöspäin Kaupunkiuutisten asiantuntijoilta.
Seuraaville sijoille ylsivät maalivahti Sami Rajaniemi ja puolustaja Arttu Pelli, jotka kumpikin keräsivät 10 peukkua,.
Joly voitti runkosarjan pistepörssin suvereeniin tapaan 25 maalillaan ja 39 syötöllään.
Kaksi kautta Kerhossa pelannut kanadalainen on hyvin lähellä joukkueen kaikkien aikojen parhaan ulkomaalaisvahvistuksen titteliä.
Mitä tiesit Suomesta ennen kuin tulit tänne?
– En oikeastaan mitään, paitsi, että ilmasto on samantyyppinen kuin Kanadassa. Tiesin toki Teemu Selänteen ja joitakin muita suomalaispelaajia NHL:stä.
Mikä sai sinut tulemaan kauas rapakon taakse pelaamaan?
– Pohjois-Amerikassa oli silloin covid-vuosi ja sain tarjouksen. Tunsin, että en ole päässyt näyttämään kykyjäni sikäläisissä sarjoissa ja SM-liiga on maailmanlaajuisesti arvostettu, joten halusin kokeilla mahdollisuuksiani täällä.
Oliko sinulla aluksi vaikeuksia sopeutua SM-liigaan?
– Pari ensimmäistä kuukautta olivat hankalia, kun pelityyli täällä on niin erilainen. Kun totuin siihen, asiat alkoivat sujua.
Mistä johtuu, että olet kukoistanut ja tehnyt läpimurron pelaajana juuri HPK:ssa?
– Monesta asiasta. Täällä olen oppinut tekemään kovaa töitä ja pysymään nöyränä. Joukkue ja valmentaja ovat luottaneet minuun ja käyttäneet minua hyvin.
Oletko edes yhtään yllättynyt, kuinka hyvin olet pelannut?
– Itse asiassa olen, vaikka tulinkin tänne todistaakseni jotakin ja päästäkseni huipulle. Yritän olla entistä parempi jokaisessa pelissä.
Mitä uutta olet löytänyt itsestäsi näiden kahden vuoden aikana?
– Olen huomannut, että suorittamiseeni on tullut tasaisuutta ja että pystyn johtamaan jäällä. Parhaissa peleissä kykenen antamaan muullekin joukkueelle energiaa.
Onko totta, että pikkuveljesi nimi todellakin on D’Artagnan?
– On se. Vanhempani katsoivat televisiosta Kolmea muskettisoturia ja päättivät antaa hänelle nimen elokuvan sankarin mukaan.
Ketkä olivat idoleitasi, kun pelasit juniorina kiekkoa Kanadassa?
– Pavel Datsyuk oli suuri esikuva, kun olin 12-vuotias. Katsoin hänen maalikoosteitaan ja ihailin hänen taitojaan. Seurasin myös Patrick Kanea, joka oli jo juniorina tosi kova. Hän inspiroi minut ottamaan käyttöön pelinumeron 88.
Millaista elämäsi on ollut Hämeenlinnassa?
– Todella hyvää. Olen simppeli ihminen, en kaipaa isojen kaupunkien hulinaa. Vietän vapaa-aikani tyttöystäväni kanssa ja olen mennyt koiran kanssa kävelylle metsään aina kun se on ollut mahdollista. Hämeenlinna on antanut minulle paljon rakkauttaan.
Jatkosuunnitelmiasi et kommentoi, mutta millaisia tavoitteita sinulla on jääkiekossa?
– Ajattelen edelleen NHL:ää, se on vieläkin unelmani.