Kotimaisen kalan syöntiä pyritään lisäämään säännöllisin kampanjoin, hyvä niin. Lisäksi särkikaloihin liittyviä ennakkoluuloja on pyritty hälventämään julkaisemalla houkuttelevia reseptejä. Monet tuttavanikin sanovat suhtautuvansa myönteisesti särkikalojen ruokakäyttöön. En tosin ole koskaan havainnut heidän syövän niitä.
Tiedän kuitenkin tyyppejä, jotka ovat aidon innostuneita särjistä. Nämä tyypit, eli harmaahaikarat ilmestyvät kuin tyhjästä järvien rannoille loppukesällä. Ne kököttävät kivillä ja kaislikossa ja lähtevät rääkäisten lentoon jos soutaa liian lähelle.
Jos haikaralle antaa samankokoiset ahvenen ja särjen, se hotkaisee ensin särjen. Särjellä ei ole ahvenen piikkejä ja se on muodoltaan kurkkuun sopiva puikula ja sen syönti lienee haikaralle aistikas kokemus. Aivan kuten ihmiselle on suussa sulavan ahvenfileen maistelu yhdessä raikkaanja hapokkaan Chardonnayn kera.
Kirjoittaja tarkastelee lintuja ja luontoa, joskus pieni pilke silmäkulmassa.