Asukasyhdistys taistelee sitkeästi säilyttääkseen kaupungin keskustan arvokkaat ominaispiirteet.
Hämeenlinnan keskustan kehittämisestä on ollut paljon porua, mutta vähän villoja. Asukkaiden näkökulmasta tilanne on turhauttava.
– Samat asiat nousevat aika ajoin esiin ja lopulta lopputuloskin on aina sama, Keskikaupungin asukkaat ry:n puheenjohtaja Airi Salmi harmittelee.
– Jatkailu vaan jatkuu. Ideoista syntyneen alkuinnostuksen jälkeen nousee vastustus ja alkaa kiistely.
Salmen mielestä päättäjillä on harhakuva Hämeenlinnasta. Historiallinen keskusta on hankala paikka esimerkiksi liikennesuunnittelulle.
– Ei tänne voi haaveilla mitä tahansa. Lähtökohtana pitää olla, että ominaispiirteet tulee säilyttää. Hämeenlinnaa on kutsuttu puistojen kaupungiksi, mutta keskustassa se ei enää ansaitse sitä nimeä.
Suunnitelmat massiivisista kerrostaloista tuntuvat pahalta. Salmen mukaan ne tuhoavat kaupungin muodon ja tyylin.
– Päättäjillä tuntuu olevan ajatus, että mahdollisimman korkeat rakennukset saisivat kadut vilisemään ihmisiä. Hämeenlinnaan sopii paremmin inhimillinen mittakaava, jota täällä olevat vanhat talot edustavat.
Monet kaipaavat keskustaan entisaikojen kuhinaa, mutta kaikkea ei voida palauttaa.
– On kehityttävä niillä eväillä mitä meillä on. Hämeenlinnan pitäisi tunnistaa ominaislaatunsa ja terästää vanhoja piirteitään. Se houkuttelisi turistejakin enemmän.
Vastalauseensa saa sanoa, mutta sillä ei ole merkitystä.
Airi Salmi
Viime aikoina otsikoissa on ollut idea Hämeen ammattikorkeakoulun muutosta keskustaan. Salmi ei ajatukselle lämpene.
– Kun luin asiasta lehdestä, se tuntui aprillipilalta. Rahallisessa mielessä se on melkoinen utopia, kun ajattelee mitä kaikkea kaupungin pitää hoitaa ennen kuin rakentaminen voi alkaa, hän pohtii.
– Ilmeisesti tänne tulisi kuitenkin vain osia Hamkista. Jos asuminen jatkuu edelleen Visamäessä, niin oppilaitoksen muutto ei takaa, että opiskelijat liikkuisivat jatkuvasti keskustassa.
Kaupungin "Ihan lähellä" -sloganissa on myös kääntöpuolensa.
– Olemme liian lähellä. Monet opiskelijat tulevat tänne kimppakyydeillä ja lähtevät illaksi kotiinsa yöpymään.
Pitkään kuumana pysynyt peruna on keskustelu keskustan pysäköinnistä.
– Yhdistyksenä vastustimme parkkiluolaa, koska se oli niin kallis, emmekä nähneet tarvetta niin suurena. Toteutukseen liittyi myös monia ongelmia, joihin suunnitelmissa ei ollut selviä ratkaisuja.
– Maksutonta pysäköintiä voisi kokeilla. Siitä on ollut muissa kaupungeissa hyviä kokemuksia.
Yksi keskustan murheenkryyneistä on ollut Ykköskorttelin pattitilanne. Tyhjentyneiden kauppakeskusten tilalle on kaavailtu asuintaloja ja liiketiloja.
– Emme vastustaneet enää viimeisintä kaavaehdotusta, koska rakennuskorkeuksia oli madallettu ja omalle tontille tulevat parkkihallitkin helpottivat hengittämistä.
Hämeensaaren tulevaisuus askarruttaa. Salmi näkisi mieluiten sen puistomaisena alueena.
– Minusta täällä omaksutaan liian helposti valmiiksi pureskeltuja ideoita muualta. Visiot tulisi luoda sen pohjalta, miten jo olemassa olevaa voitaisiin parantaa, mitä poistaa ja mitä lisätä.
Yhdistyksessä on satakunta aktiivista jäsentä, mutta vaikuttamisen mahdollisuudet ovat vähäiset.
– Kaupungilla on velvollisuus kuunnella asukkaitaan, mutta tämä on tulkittu siten, että järjestetään asukastilaisuuksia, joissa kerrotaan mitä on tulossa.
– Vastalauseensa saa sanoa, mutta sillä ei ole merkitystä. Ainoa tapa tulla kuulluksi on tehdä valitus.
Yhdistys jatkaa kuitenkin sitkeästi työtään paremman Hämeenlinnan puolesta.
– Minusta meitä tarvitaan, asukkaiden äänen pitää kuulua, Salmi sanoo.
– Jos puhutaan ruutukaavasta, niin yksikään valtuuston jäsen ei taida asua täällä.