Hämeenlinnalaisen kuvanveistäjän installaatio Hyvän ja pahan kone on esillä Taidehalli Hämeessä 30.1. asti.
Rattaat pyörivät, silpovat valoa ja koneisto pimputtelee kellopeliä hämärässä näyttelytilassa. Taidehalli Hämeessä on esillä hämeenlinnalaisen kuvanveistäjän Olli Larjon Hyvän ja pahan kone -niminen näyttely.
Hyvän ja pahan kone on viidestä veistoksesta koostuva installaatio. Näistä Taidehalli Hämeessä on esillä kolme; Suuri pyörijä, Valon silpoja ja Valtava soittaja. Jokaisella koneen osalla on oma tehtävänsä Hyvän ja pahan koneen toiminnassa. Katsoja joutuu suureen koneeseen astuessaan näyttelyyn.
– Vien katsojan kokijaksi installaation sisälle. Teoksiini liittyy tarina, jonka kautta yritän ymmärtää elämän pyöritystä, taiteilija kertoo.
Kone on väritykseltään tumma ja uhkaava ja osat ovat massiivisia. Formaatti on kaikissa osissa sama; tumma puinen runko ja rattaista, pyöristä tai muista osista koostuva koneisto. Larjon installaatio viittaa industrialismin alkuaikoihin.
Hyvän ja pahan kone on veistoksellinen allegoria maailmasta, ajan ja elämän etenemisestä.
Hyvän ja pahan rattaat pyörivät vastustamattomalla voimalla eteenpäin, ja ihminen kulkeutuu näiden voimien mukana.
Olli Larjo
– Hyvän ja pahan rattaat pyörivät vastustamattomalla voimalla eteenpäin, ja ihminen kulkeutuu näiden voimien mukana tuntien onnellisuutta, onnettomuutta, rakkautta, vihaa ja välinpitämättömyyttä. Koneen tahti on hidas mutta vääjäämätön. Se kuljettaa sisäänsä joutunutta eteenpäin kohti jotain, josta hän ei tiedä vielä mitään.
Pyörivä liike ja vesimylly juontavat juurensa taiteilijan lapsuuden leikeistä. Erilaiset pyörät ja rattaat ovat näyttäytyneet vuosien varrella aika ajoin Larjon tuotannossa.
Hyvän ja pahan koneen ensimmäinen osa, Suuri pyörijä valmistui vuonna 2020. Toinen osa, Valon silpoja oli esillä Ars Hämeen kesänäyttelyssä entisessä lääninhallituksen talossa. Teos kuuluu nykyään Hämeenlinnan taidemuseon kokoelmaan.
Hyvän ja pahan koneen tuorein osa Valtava soittaja soittaa kellopeliä. Soittokoneisto on esillä ja valkoiset soittokapulat erottuvat tummaa taustaa vasten.
– Katsoja kuulee nyt yksittäisiä säveliä, mutta jos koneen rattaat pyörisivät kovempaa, kone soittaisi yksinkertaista, kaunista melodiaa, taiteilija paljastaa.
Hyvän ja pahan koneen neljäs ja viides osa Suuri juntta ja Ruusuikkuna ovat vasta valmistumassa Larjon työhuoneella Poltinahon Taidekasarmilla. Taiteilija arvio, että kaikki viisi osaa ovat esillä ensi vuonna.
Videovalaistus on tärkeä osa installaatiota. Larjo kertoo kuvanneensa valoon, väriin ja väreilyyn liittyvää videomateriaalia ja saaneensa editointiapua Tatu Heinämäeltä ja Kaisa Lenkkeriltä. Näin syntyivät teoksiin ja gallerian seinälle heijastettavat impressionistiset videot.
Gallerian ikkunat pimennetään päivällä, jotta videovalaistus näkyy katsojan kierrellessä koneen osien ympärillä.
Olli Larjon Hyvän ja pahan kone on näytteillä Taidehalli Hämeessä 30.1. asti. Taidehalli sijaitsee osoitteessa Hallituskatu 14.