Kasvojooga paitsi kohentaa ilmettä, myös vähentää pään alueen kireystiloja. Hämeenlinnalainen kasvojoogaopettaja Päivi Salminen kertoo, mihin kaikkeen sillä voidaan vaikuttaa.
Päivi Salminen muutti perheineen pääkaupunkiseudulta Hämeenlinnaan reilu pari vuotta sitten.
– Elän sillä tavalla jännää vaihetta elämässä, että kun olen tehnyt yli 20-vuotisen uran markkinoinnin parissa, olen nyt siirtymässä kokonaan joogapuolelle.
Salminen on joogannut 1990-luvun loppupuolelta asti ja ohjannut lajia kymmenen vuotta. Viimeiset kuusi vuotta hän on opettanut myös kasvojoogaa.
– Kasvoharjoituksiahan on tehty maailman sivu, mutta kun puhumme kasvojoogasta, se on aika uusi juttu.
Kasvoharjoittelu tuli Salmiselle tutuksi ensi kertaa jo 5-vuotiaana puheterapiassa.
– Teini-iässä mallintöissä aloin opetella oikein isoa hymyä. Tavallaan jo silloin ymmärsin, että nämä ovat tahdonalaisia lihaksia, joita pystyy treenaamaan. Teen mallin töitä edelleen ja kun ikää on tullut lisää, olen harjoitellut, etten kurtista kulmia, rypistä otsaa tai pidä suunpieliä alaspäin.
Kun Salminen kuuli ensi kertaa kasvojoogasta, hän heitti joogaopettajakollegoilleen, että ”pitäisiköhän alkaa opettaa sitä”. Kun koulutusta ei ollut tarjolla, päätti hän perehtyä aiheeseen itse.
– Jo samana vuonna aloin opettaa myös kollegoitani.
Vuoden 2020 alussa Salminen osallistui englantilaiseen verkkokoulutukseen, mutta se ei tuntunut antavan mitään uutta. Hän pääti luoda oman kasvojoogakoulutusohjelman ja on nyt kouluttanut yli 60 uutta kasvojoogaopettajaa Suomeen yhteistyössä Yoga Nordicin kanssa.
– Kysyntää on sen verran, että tuntuu, että voin tehdä tätä täyspäiväisesti. Olen halunnut kouluttaa myös kollegoita, sillä tässä on varaa kasvaa.
Kasvojoogassa taustalla on ajatus, että osa kasvojen lihaksista työskentelee liikaa ja osa laiskottelee. Lajissa toisia lihaksia rentoutetaan ja toisia aktivoidaan.
– Otsalihas sekä kulmakarva- ja puremalihakset ovat sellaisia, joita käytämme liikaa. Ne jumiutuvat ja aiheuttavat leukakipuja, jännityspäänsärkyjä sekä ryppyjä.
Silmän kehälihas kuuluu usein laiskottelijoihin. Jos kulmakarvoja nostaa aina otsalihaksella, silmän kehälihakset eivät saa töitä, jolloin katse väsähtää.
– Jos me harjoittelemme silmän kehälihaksia ja pidämme otsan rentona, katse muuttuu avoimemmaksi. Kun katson vanhoja valokuviani, minulla on kolmekymppisenä ollut huomattavasti laskeutuvammat luomet kuin nyt.
Hymyn kohdalla aktivoidaan poskipään lihaksia, jotka ovat monilla toimettomina.
– Poskipään lihakset saa aktivoitua, kun suhisee ”sssss”.
Keskivertoasiakas on 40–60-vuotias nainen, mutta mukana on myös nuorempia ja vanhempia, sekä miehiä.
Hiukan yli puolet asiakkaista on hakeutunut kasvojoogaan ulkonäkösyistä, loput terveyssyistä. Harjoitukset ovat molemmille melko samanlaisia.
– Yleensä ne, jotka hakeutuvat kasvojoogaan ulkonäkösyistä, ovat tyytyväisiä, kun saavat hyvinvointihyötyjä, ja sama toisinpäin. En pidä siitä, jos ulkonäöstä huolehtimista väheksytään. Kyllä ihminen voi paljon paremmin, kun uskaltaa hymyillä.
Kasvojoogassa ei pureuduta niinkään yksittäisiin pikkuryppyihin, vaan ylipäänsä lihasjännityksen vähentämiseen ja myös kielen sekä pään asentoon.
– Moni ajattelee, että kaksoisleuka johtuu rasvasta, mutta se johtuu enemmänkin siitä, että kieli roikkuu. Kielenhän pitäisi olla kitalaessa tiiviisti päivin ja öin. Silloin ei yöllä kuorsaa ja nenähengitys kulkee paljon paremmin, mikä on myös terveyden kannalta tärkeä juttu.
Salminen julkaisi tämän vuoden elokuussa Päivittäinen kasvojooga -kirjan, jonka valokuvat ovat hämeenlinnalaisen Ida Virtarannan käsialaa.
Ensimmäinen painos myytiin loppuun alle kahdessa kuukaudessa ja toinen on ilmestymässä lähiaikoina.
– Suosittelen kasvojoogaa ihan kaikille, ainakin yhtä tuntia. Kannattaa kokeilla, jos on jännityspäänsärkyjä, purentalihasten kireyttä tai jos huomaa hengittävänsä suun kautta, taikka jos iän tuomat ulkonäön murheet huolettavat, ja haluaa tietää, mitä niille voi luonnollisin keinoin tehdä.
Kasvojoogassa on kymmenittäin erilaisia harjoituksia, mutta tarkoitus on löytää sieltä ne, joita itse tarvitsee.
– Myös itse tehty kasvohieronta on tärkeä osa harjoitusta. Se sekä rentouttaa että poistaa nesteitä.
Päämääränä on kasvojen oikea ryhti, jossa tietyt lihakset ovat rentoja ja tietyt aktiivisia. Pieniä minuutin harjoituksia voi tehdä arjessa vaikka hampaiden pesun yhteydessä.
– Tavoitteena on levollisen tuntuiset kasvot, joissa on positiivinen ilme ja pää oikeassa asennossa.