Topi Salmi kertoo muistelmateoksessaan suhteestaan isään, jonka jalanjälkiä hän on monella tavalla seurannut.
Millainen oli lapsuus suuren sanoittajalegendan Vexi Salmen poikana? Yhtä julkkisten paraatia?
Kun Topi Salmi vuonna 1972 syntyi, hänen isänsä oli noussut Irwin Goodmanin aisaparina suomalaisen musiikkielämän huipulle. Kotona kirjoituskone nakutti tekstiä hitteihin, mutta muuten elämä tuntui enimmäkseen tuiki tavalliselta.
– Kun jonkun asian keskellä kasvaa, sitä ei koe niin ihmeellisenä, Topi Salmi sanoo.
– Oikeastaan ensimmäisen kerran Vexin kuuluisuus valkeni minulle ala-asteella, kun hän tuli katsomaan koulunäytelmäämme. Opettaja teki asiasta etukäteen niin suuren numeron, että huomasin siinä olevan jotakin poikkeuksellista.
Topi Salmen ja Tommi E. Virtasen kirjoittaman Isäni Vexi -kirjan alkusanat lausuttiin marraskuussa 2021, kun Salmi oli lounaalla musiikkiaiheisista kirjoista ja dokumenteista tunnetun Virtasen kanssa.
– Isän poismeno oli silloin vielä aika tuore asia ja Tommi mainitsi, ettei Vexistä ole oikein mitään kirjaa. Sanoin heti, etten koe olevani oikea henkilö kirjoittamaan elämäkertaa, Salmi muistelee.
– Menin kuitenkin Vexille töihin levy-yhtiöön jo vuonna 1991, joten jos meidän yhteinen matkamme kiinnostaa, haluaisin kirjoittaa siitä itse. Olen tehnyt sanoituksia 25 vuotta, joten minua innosti ajatus kirjoittaa tekstiä, jonka vaikutus kestää enemmän kuin kolme minuuttia.
Tuloksena syntyi kirja, joka kertoo avioeroperheen pojan ajoittain kipeästäkin isäsuhteesta, työtoveruuden mukaan tuomasta lähentymisestä ja suomalaisen musiikkielämän kuohuvista vuosista.
– Olihan se aikamoinen matka tunnetasolla. Asioita oli toki paljon muistin pinnassakin, mutta esimerkiksi levy-yhtiön tuotantoa selatessani vastaan tuli paljon sellaista, joka oli vaipunut vähän unohduksiinkin.
Salmen ajatus Vexin jälkien seuraamisesta sanoittajana syntyi 26-vuotiaana.
– Oikeastaan vasta sitten olin valmis astumaan maaperälle, jossa isän varjo tulisi aina seuraamaan mukana. Silloin tiesin, että pystyn sen asian kanssa elämään.
Aloitteleva kynämies kyseli isältään, voisiko tämä opettaa laululyriikan perusperiaatteita. Koulutus kesti 15 minuuttia sisältäen nopean katsauksen nuottiarvoihin ja riimityksiin.
– Ei hän kauheasti reagoinut minun sanoituksiini, mutta ei kyllä tehnyt numeroa myöskään omista teksteistään, Salmi kertoo.
– Taisi hän kerran sanoa Sanille tekemästäni Versoavasta juuresta, että nyt on hyvä teksti.
1960-luvun lopussa suuri maailma aukesi Vexi Salmelle ja hän jätti taakseen ahdistavalta tuntuneen pikkukaupungin.
– Minun lapsuudessani Hämeenlinna tarkoitti mummolaa Rinkelinkadulla, jossa Vexi kävi katsomassa äitiään ja sieltä sitten HPK:n tai Tiikereiden lätkämatseihin.
– Iän myötä Hämeenlinna tuli Vexille yhä tärkeämmäksi. Kun hän eläköityi musabisneksestä, puheissa alkoivat yhä enemmän vilahdella Ahvenisto ja Aulanko sekä taidemuseo, joka oli hänelle hyvin tärkeä paikka.
Irwinin viimeisten vuosien syöksykierre ja oudot puheet varmasti kaihersivat kasvinkumppanin mieltä.
– Ei hän omista tunnoistaan juuri koskaan avautunut, mutta selkeästi näki hänen reaktioistaan, että asia vaivasi häntä, Salmi tuumaa.
– Kun oli näitä tv-juttuja, joissa Irwin esiintyi vähemmän filmaattisena, ei Vexi halunnut niitä edes katsoa.
Kovasta työtahdistaan tunnettu Vexi Salmi oli myös joissakin elämänsä vaiheissa tuurijuoppo, jonka putkien katkaisemiseen tarvittiin välillä lääkärinkin apua.
– Olihan niitä reissuja ja niillä omat merkityksensä, joten olisi ollut ulkokultaista jättää ne pois kirjasta. Kotona ei kuitenkaan käytetty alkoholia saunaolutta enempää, ei ollut juhlia tai muuta sellaista.
– Näin Vexin ekaa kertaa humalassa vasta teini-iässä. En ole siis millään muotoa kokenut alkoholinhuuruista lapsuutta, vaikka tarinoita noista retkistä olen kuullut myöhemmin.
Isä ja poika lähentyivät entisestään, kun Vexi Salmi laittoi runoratsunsa liekaan. Lauluntekstien tekeminen oli ollut toteutunut unelma, mutta loppuvuosina myös usein pelkkää työtä konkurssivelkojen kuittaamiseksi.
– Kun hän pääsi eroon musiikkibisneksestä, eteen tuli mahdollisuus keskittyä matkusteluun, nykytaiteen tutkimiseen ja lätkämatseissa istumiseen. Koko ihminen muuttui, kun iso apina putosi niskasta, Salmi sanoo.
– Siitähän Vexi itsekin kirjoitti, kuinka maailma on kaunis ja hyvä elää sille, jolla on aikaa ja tilaa unelmille. Ja mielen vapaus.
Topi Salmi ja Tommi E. Virtanen kertovat Isäni Vexi -kirjasta ma 13.11. kello 15 Hämeenlinnan kirjastossa ja kello 18 Rengon kirjastossa.