Kanta-Hämeen Muistiyhdistyksen työpajassa täytettiin omat musiikkitahtovihkot. Yhdistyksen Kasarmikadun tilat ovat taas käytössä tulipalon jälkeen.
Kymmenkunta henkeä kajauttaa ilmoille kappaleen Taivas on sininen ja valkoinen.
– Työpajan aluksi viritellään aivoja laulamalla yhdessä, sanoo työntekijä Tiina Kuopanportti, joka on yksi Kanta-Hämeen Muistiyhdistyksen Musiikkitahtovihko-työpajan vetäjistä.
Hänen lisäkseen pajaa luotsaavat Oman elämäni sävelin -hankevastaava Jorge Martin ja harjoittelija Elina Uusikylä.
Muistiyhdistyksen tiloissa 29. syyskuuta pidetyn työpajan aluksi Kuopanportti esittelee tutkittuja faktoja musiikin vaikutuksesta aivoihin.
– Mieluinen musiikki aktivoi aivoja, vähentää stressiä, rauhoittaa ja virkistää. Lisäksi yhdessä soittaminen lisää yhteyden tunnetta muihin, hän luettelee.
Kuopanportin mukaan on paljon tutkimustietoa siitä, että ikäihmisillä musiikin harrastaminen pienentää riskiä sairastua muistisairauteen.
– Musiikkia voi harrastaa esimerkiksi tanssien, laulaen, soittaen tai kuunnellen.
Tuttu musiikki herättää muistoja ja osuu tunnealueeseen, myös muistisairailla. Etenkin teini-ikäisenä, noin 14-vuotiaana, kuunnellulla musiikilla on iso vaikutus.
– Musiikki lisää aivoverenkiertoa ja vaikuttaa aivojen etuotsalohkon sisäpinnalla, eli paikassa, joka muistisairauksissa rappeutuu viimeisenä. Jotta musiikki oikeasti vaikuttaa, sen pitää olla omaa mielimusiikkia.
Jotta musiikki oikeasti vaikuttaa, sen pitää olla omaa mielimusiikkia.
Tiina Kuopanportti
Kanta-Hämeen Muistiyhdistyksen Oman elämäni sävelet – musiikki muistisairaan hyvinvoinnin tukena -hankkeessa on kehitetty musiikkitahtovihko, jonka voi liittää osaksi omaa hoivatahtoa, jotta oma musiikkimaku huomioitaisiin myös hoivakodin arjessa.
– Kun vihko on täytetty, kerro siitä myös läheisillesi, Kuopanportti muistuttaa.
Työpajassa kaikille jaetaan oma vihko, jonka sivuja käydään yhdessä läpi.
Ensin osallistujat miettivät, mistä musiikista pitävät – ja ruksivat yli inhokkeja, eli musiikin, jota eivät missään nimessä halua kuulla.
– Etenkin se, mitä olette teini-ikäisenä kuunnelleet, on muovannut musiikkimakuanne, Kuopanportti valaisee.
Kaisa ja Pentti Pullinen saapuivat työpajaan Hausjärveltä asti.
– Mielestäni tämä on tosi hyvä ja tärkeä asia, voin kyllä suositella muillekin, Kaisa Pullinen sanoo.
Pariskunta on keksinyt pitää tuttaviensa kanssa omia Elämäni biisi -iltoja.
– Teemme Spotify-listan, johon jokainen saa laittaa biisejä, mutta jota ei saa katsoa ennakkoon, ja sitten arvuuttelemme porukalla, kenen biisi on kyseessä, pariskunta vinkkaa.
– On hienoa kuulla etenkin ne tarinat kappaleiden takana, Pentti Pullinen tuumaa.
Työpajassa keskustellaan lempimusiikista ja -artisteista, mietitään, millä kaikilla tavoilla musiikkia voi harrastaa ja mistä kanavista sitä mieluiten kuunnellaan.
Puheissa nousevat esiin muun muassa konserteissa käyminen, radion kuuntelu ja tanssiharrastus.
– Harrastan Lavista. Siellä tulee humppaa ja latinalaista musiikkia, joskus joku rokkikin on tullut potkittua menemään, paikallista Muistijengiä luotsaava hämeenlinnalainen Elisa Saukko kuvailee.
Kolmivuotinen Oman elämäni sävelet – musiikki muistisairaan hyvinvoinnin tukena -hanke jatkuu vielä ensi vuoden touko-kesäkuulle.
Hankkeeseen liittyen Hämeenlinnan pääkirjastossa avautui 21. syyskuuta musiikkitahtopiste, josta voi noutaa vihkon itselleen. Vastaavat pisteet löytyvät myös jo Hauhon, Lammin ja Tuuloksen lähikirjastoista sekä Turengin ja Tervakosken kirjastoista.
– Tavoitteena on perustaa musiikkitahtopisteet kaikkiin Vanamo-kirjastoihin, sekä sen jälkeen Louna-kirjastoihin ja myös valtakunnallisesti, hankevastaava Jorge Martin kertoo.
Musiikkitahtovihko on tulostettavissa sivustolta musiikkijamuisti.fi.