Hämeenlinnalainen käytti esihistoriallisen mallin mukaan tehdyn vesikulkupelin valmistamiseen yli 300 työtuntia.
Hämeenlinnalainen Ari Laakso rakensi perinteisen haapion, eli haapatukin rungosta kovertamalla ja runkoa lämmittämällä avatun, ruuhen tyyppisen veneen.
Haapiopuu löytyi Hyrvälästä ja vene valmistui Laakson mökillä Rengossa.
Urakka vaati kärsivällisyyttä, ja aikaa kului runsaat 300 tuntia.
– Harrastan historian elävöitystä ja olen haaveillut haapion rakentamista jo jonkin aikaa. Sain kipinän netissä näkemistäni haapiovideoista, Laakso kertoo.
Haapio on muinainen suomalais-ugrilaisella kulttuurialueella vesillä käytetty kulkuväline. Se on yksinkertaisesta koverretusta ruuhesta edistyneempi malli, sillä vene avataan tulen ja tervan avulla.
– Haapioita on käytetty tiettävästi kivikaudelta lähtien. Tekotaito on katoavaa kansanperinnettä ja melkeinpä katosikin toisen maailmansodan aikoihin. Taito säilyi Virossa Soomaan kansallispuiston alueella. Soomaan haapioperinne lisättiin pari vuotta sitten Unescon aineettoman kulttuuriperinnön listalle, Laakso tietää.
Laakso aloitti haapion valmistuksen huhtikuussa. Tukki painoi aluksi noin 700 kiloa. Nyt painoa on vain murto-osa, 70 kiloa, ja painoa saattaa pudota vielä parikymmentä kiloa puun kuivuessa.
Laakso koversi haapatukin sisustan telsolla eli kourukirveellä. Haapion laidoista tuli kahden senttimetrin paksuiset.
Sitten hän tervasi sisäpuolen, jotta puun kosteus pääsee poistumaan ulkokuoren kautta. Koverrettu haapatukki avattiin muotoonsa kuumuuden avulla ja aihiota pyöriteltiin perinteiseen tapaan hitaasti nuotion yllä.
– Nuotion äärellä meni noin kuusi tuntia. Nostin sen jälkeen puun kuivumaan varjoon. Sitten haapio alkoi turvota, ja niin se vaan aukesi. Avaaminen oli mielenkiintoisin, jännittävin ja vaativin vaihe, Laakso kertoo.
Laakso laski veneen vesille ensi kertaa heinäkuun puolivälissä ja oli helpottunut, kun vesille lasku sujui hyvin ja haapio oli tarpeeksi stabiili. Hän lisäsi alukseen kuitenkin irrotettavan sivutuen, jotta kalastaminen olisi vakaampaa.
Laakso aikoo kokeilla syksyllä tuulastusta ja kalastusta rautakautisilla välineillä, ongella, atraimella ja pajumerralla. Miehen suosikkimelontapaikkoja ovat jylhien kallioiden ympäröimät järvet.
Laakson haapio on jo herättänyt huomiota ja kiinnostusta Vanajavedellä ja hieman kauempanakin.
– Minua pyydettiin esittelemään haapiota Pirkkalan muinaismarkkinoille ensi kesänä. Pirkkalaiset lupasivat maksaa jopa pientä palkkiota esittelystä. Haapioni on herättänyt kiinnostusta myös Virossa, Laakso paljastaa.