Vanajavesikeskuksen hanke parantaa vesilintujen elämää, alueen kasvistoa ja perinnemaisemaa.
Kuljetusvaunun ovi aukeaa ja paikalle saapunut väki odottaa lampaiden ryntäilevän sinne tänne.
Sivustakatsojien ihmetykseksi eläimet seuraavat kasvattajaansa siistissä jonossa ja sivuilleen vilkuilematta suoraan aitaukseen.
– Ne ovat jo tottuneet tähän, sillä suurin osa meidän lampaistamme lähtee kesällä hoitamaan laitumia. Meille tämä on aina yhtä haikeaa, mutta onneksi syksyllä taas tavataan, Milla Metsälä lammilaiselta Metsälän tilalta huokaa.
Pyhän ristin kirkon alle perustetulle laidunalueelle tuotiin viime perjantaina kuusi täysikasvuista lammasta ja viisi karitsaa. Niiden tehtävänä on popsia matalaksi noin hehtaarin kokoinen alue Hattulan vanhan kirkon ja Vanajaveden välistä.
Metsälän mukaan urakka ei tällä porukalle tee tiukkaakaan.
– Lammas syö koko ajan ja märehtii kahdeksan tuntia päivässä. Tällä alueella eivät ole syksyllä pystyssä enää kuin kaikkein vahvakortisimmat kasvit.
Kesän ajan lampaista huolehtivat Hämeenlinnan 4H-yhdistyksen nuoret, jotka tarkkailevat niiden kuntoa ja toimittavat eläimille vettä. Yhteistyössä ovat mukana myös Hattulan kunta ja seurakunna sekä Hattula-seura.
Hattulan laidunalue kuuluu Vanajavesikeskuksen Iloiset linnut rannoille -hankkeeseen, jolla pyritään elvyttämään perinnemaisemaa sekä luonnon monimuotoisuutta ranta-alueilla.
Pääkohteina ovat vesi- ja rantalinnut ja niiden elinympäristöjen hoitaminen. Hankkeen toimenpiteillä pyritään vähentämään kantojen vähenemistä ja pesimälajiston niukkenemista parantamalla pesimä- ja levähdysalueiden laatua.
– Isoin osa hanketta ovat rantaniityt, mutta Hattelmalanjärvellä on ruopattu linnuille pesimäsaarekkeita ja talvihommina raivattu taimikkoja.
Vesi- ja rantalinnuille tärkeät rantaniityt ovat hävinneet karjan laiduntamisen vähentyessä. Tällaiset alueet on luokiteltu uhanalaisiksi, ja ne vaativat välitöntä hoitoa.
– Tietyt lintulajit viihtyvät pesimässä tai levähtämässä avoimessa maastossa, jota täälläkin nyt koitetaan saada aikaiseksi. Viime kesänä aloitimme vastaavan toiminnan Lammin Kaurastenjärvellä, vesistöasiantuntija Suvi Mäkelä Vanajavesikeskuksessa kertoo.
Suomessa on nyt havahduttu siihen, että rantaniityille tulee jotakin tehdä, mutta yleensä suurin ongelma on löytää laiduntavat eläimet.
– Me saimme hyvän luottolammastoimittajan Metsälän tilalta. Netistä löytyy kuitenkin Laidupankki-nettisivusto, jonka kautta voi ilmoittaa vapaista laitumista tai laiduneläimistä tai etsiä eläimiä maisemanhoitajiksi.
Jos linnut eivät löydä kotijärveltä sopivaa pesimispaikkaa, ne siirtyvät muualle. Uudessa osoitteessa saattaa kuitenkin olla jo tungosta.
– Käytännössä kanta vähenee. Kun reviirejä ei yksinkertaisesti riitä kaikille, linnut eivät lisäänny, Mäkelä sanoo.
Iloiset linnut vesille -hankkeen vaikutusta linnustoon on vielä Lammin osaltakin liian aikaista arvioida.
– Aika on ollut vielä niin lyhyt, ettei tässä voi henkseleitä paukutella. Kasvillisuuden suhteen on jo kuitenkin semmoista näppituntumaa, että lajistossa ovat runsaussuhteet muuttuneet. Ja maisemavaikutus on tietenkin suuri.
Kirkon laitumella kasvaa runsaasti haitallisia vieraslajeja, kuten ruttojuurta, isosorsimoa, lupiinia ja jättipalsamia. Nyt ne saavat kyytiä.
– Jos noista kasveista päätyy edes valtaosa eläinten suihin, niin se on kaikki kotiin päin, Mäkelä tuumaa.
– Tällä tavalla on mahdollisuus palauttaa elinympäristöä alkuperäisille kasveille. Niiden siemenpankki on vielä olemassa, joten paikalle voi palautua lajistoa, jota täällä on aina ollut.