Viime yönä ryhdyin miettimään, onko Suomessa ainuttakaan luonnonvaraista nisäkästä, josta yksikään ihminen ei keksi pahaa sanottavaa.
Luulin jo ratkaisun löytyneen, kunnes muistin, että rakennusluvan hakijat aina nillittävät jos löytyy liito-oravan papanoita.
Nyt aamun tunteina olen edennyt kartoituksessa jäniseläimiin. Rusakon kohtaloksi koitui melko rujo ulkonäkö ja nimi, joka viittaa erääseen itäiseen naapurimaahamme.
Ja kyllähän se niitä hyötykasvejakin runnoo minkä kerkiää.
Mutta entä rusakon söpömpi serkku metsäjänis?
Olen senkin nähnyt jyrsivän sitä sun tätä, mutta metsää tai muuta maata omistamattomana en ole päästänyt näkemääni ihon alle. Sitä paitsi tuhojen vastapainoksi parisataatuhatta jänöä päätyy riiputuksen kautta herkkupöytiin tuottamaan mielihyvää.
Eli arvioisin metsäjäniksen sijoittuvan ainakin Top 5:een vähiten vihattujen nisäkkäiden listalla.
Kirjoittaja tarkkailee lintuja ja luontoa, joskus pieni pilke silmäkulmassa.