Metsästäjäliitolla on käynnissä maa- ja metsätalousministeriön rahoituksella toimiva Mökkiläiset vieraspetopyyntiin -hanke, jonka tarkoituksena on aktivoida mökkiläisiä pyytämään pienpetoja joko itse tai pyytämään apua alueen metsästäjiltä.
Metsästyslainsäädännön muutoksen myötä minkin ja supikoiran pyynti ei enää edellytä metsästäjätutkintoa eikä riistanhoitomaksua.
Vieraspedot supikoira ja minkki uhkaavat Suomen luonnon monimuotoisuutta.
– Supikoira on julistettu haitalliseksi vieraslajiksi EU-tasolla ja minkki taas kansallisella tasolla, koska se on enemmän pohjoismainen ongelma, Metsästäjäliiton Etelä-Hämeen piirin toiminnanjohtaja Juha Papinsaari kertoo.
– Molemmat ovat tehokkaita linnunpesien tuhoajia rannoilla sekä vesistöjen varsilla. Vesilintukannat ovat lähteneet tästä syystä monin paikoin laskuun ja tämän hankkeen tavoitteena on niiden elvyttäminen..
Hämeenlinnassa hanke on käynnistymässä Katumalla ja Kankaistenjärvellä, kun Papinsaari ja piirin hankevastaava Mika Laine ottivat yhteyttä järvien suojeluyhdistyksiin ja Kankaisten osakaskuntaan.
– Kummallakaan järvellä ei juurikaan metsästetä ja minkkien sekä supikoirien kannat ovat vahvistuneet, Mika Laine sanoo.
Olen saanut Katumalta soittoja, joissa ihmetellään sorsapoikueiden vähenemistä.
Mika Laine
– Olen saanut Katumalta soittoja, joissa ihmetellään sorsapoikueiden vähenemistä. Silloin ovat juuri nämä veijarit olleet asialla ja huoli vesilintujen katoamisesta on kaikille yhteinen.
Hankkeeseen pääsee mukaan ottamalla yhteyttä metsästysseuraan.
Kesäaikaan eli heinäkuun loppuun asti käytetään minkkien osalta elävinä pyytäviä loukkuja, jotta niistä voidaan päästää rauhoitusaikana esimerkiksi näädät tai oravat pois.
Elokuun alusta otetaan käyttöön heti tappavat minkinpyydykset, joissa on hiirenloukkua muistuttava mekanismi.
Supiloukku on kooltaan isompi ja pyytää eläimen elävänä.
– Me metsästäjät toimitamme pyydykset, katsomme niille sopivat paikat, opastamme loukkujen toiminnasta ja neuvomme syöteissä. Pyydykset on tarkistettava kerran vuorokaudessa, joten niitä ei voi jättää esimerkiksi viikonlopuksi vireeseen, jos ei ole itse paikalla, Papinsaari opastaa.
Loukkuun päätyvä elävä eläin on lopetettava eettisesti ilman aiheetonta tuskaa. Ainoa suositeltava menetelmä on ampuminen ruutiaseella.
– Jos mökkiläisellä ei ole tähän taitoa eikä valmiutta, niin joku meistä metsästäjistä tulee paikalle hoitamaan homman, Ari Laine Kankaisten Metsästyshoitoyhdistyksestä kertoo.
– Ajatus eläimen lopettamisesta voi tuntua karulta, mutta kyllä ihmiset sen yleisesti hyväksyvät. Yhtään päinvastaista kokemusta ei minulla ainakaan ole, sillä mökkiläiset ovat nykypäivänä hyvin valistuneita ja ymmärtävät, että vieraspetoja on saatava vähennettyä.
Kankaistenjärvellä ja Katumalla hankkeessa ovat mukana Hämeenlinnan Varuskunnan Metsästäjät, Kankaisten Metsästyshoitoyhdistys ja Harvialan Erä.
Vastaava hanke käynnistettiin viime vuonna Vanajaveden itärannalla ja Hauhon Pyhäjärvellä. Kataloistenjärvelle sellainen on tulossa.
Ari Laine toivoo, että mahdollisimman monet mökkiläiset ymmärtäisivät vieraspetojen haitallisen vaikutuksen ja näkisivät oman tärkeän roolinsa vesilintukantojen parantamisessa.
– Suomessa on noin 510 000 kesämökkiä. Jos vaikka joka kymmeneskin osallistuisi hankkeeseen, saavutettaisiin huomattavia tuloksia.
Katuman ja Kankaistenjärven yhteydenotot: Juha Papinsaari, p. 044–333 4471, juha.papinsaari@metsastajaliitto ja Ari Laine, p. 050–411 5132, ursuslaine@gmail.com.