Hevosmarkkinat-näyttely avautui Galleria Raami Daameissa 5. toukokuuta. Esillä on töitä useilta eri taiteilijoilta. Luvassa on myös erikoisuus.
Keskellä galleriaa seisoo kookas, koivuvanerista rakennettu suomenhevonen.
Kuninkaallisen nukketeatterin taiteellisen johtajan Hannu Räisän luomus on itseoikeutetusti Galleria Raami Daamien uuden Hevosmarkkinat-näyttelyn katseenvangitsija.
Hämeenlinnalaisen galleria-kehystämön yrittäjä Anu Halmeniemi sai idean hevosaiheiseen näyttelyyn nähtyään sotahevosen Taidekasarmilla.
– Olen itse hevostellut koko ikäni ja kun kuulin, että teos oli ollut näyttelyssä Pieksämäellä, kysyin sitä Hannulta tänne, Halmeniemi kertoo.
Ennen Hevosmarkkinat-näyttelyä sotahevonen on ollut esillä myös Vapriikissa sekä muutamassa muussa paikassa.
– Rakensin sen alun perin tilaustyönä 14 vuotta sitten Tampereen teatterin Sotahevonen-näytelmään. Näytelmä perustui Arto Paasilinnan veijarikomediaan ja sen ohjasi Tommi Auvinen, Räisä kertoo.
Projektia varten Räisä tutki suomenhevosen fysiologiaa sekä sen käyttöä sodassa. Omakohtaista kokemusta hevosista ei hänellä juuri ole:
– Olen ratsastanut kerran, Meksikossa vuonna 1997, mies paljastaa.
Oikean hevosen kokoinen hahmo on valmistettu lennokkivanerista ja päällystetty himmeänkiiltävällä vesipetsillä.
Tämä on siitä erikoinen näyttelyesine, että tämä on tehty liikkeeseen, joten sitä täytyy tukea.
Hannu Räisä
– Näytelmä kertoi vuoden 1942 tapahtumista, joten ruuvit valitsin niin, että ne näyttävät luodinrei’iltä ja harja sekä häntä ovat sideharsoa.
Sotahevosella oli aina myös tunniste parturoituna tai poltettuna nahkaan.
– Tämän R-kirjain tulee sukunimestäni ja numero 245 päivämäärästä 24.5., jona isäni haavoittui Kannaksella, Pieksämäeltä kotoisin oleva Räisä kertoo.
Näytelmässä hevosen ohjaamiseen tarvittiin kolme ihmistä.
– Kaksi kannatteli taka- ja etuosaa, minä ohjasin päätä.
Kaikkiaan tekoprojekti kesti neljä kuukautta, joista kolme kului harjoitteluun ja hahmon viimeistelyyn.
– Siinä ajassa kolmen ihmisen koordinaatio piti saada kohdalleen esityksiä varten. Etenkin takimmaisen miehen työasento oli aika kumara, joten pisimillään hevonen oli näyttämöllä viisi minuuttia kerrallaan.
Tätä näyttelyä varten hevoselle piti rakentaa oma teline.
– Tämä on siitä erikoinen näyttelyesine, että tämä on tehty liikkeeseen, joten sitä täytyy tukea. Olen normaalisti ripustanut sen kattoon, mutta silloin siihen tulee narut, joita en tähän halunnut.
Räisä pohtii, että nukketeatterin lumo on siinä, että kuolleesta materiasta tehty hahmo tulee eläväksi. Näyttämöllä hevonen jopa hengitti.
– Nukketeatterista sotahevonen eroaa siinä, että se on tehty isolle näyttämölle näyttelijät vastapareina. On kiva, että tämä pääsee esille, vaikkei tätä varsinaisesti ole still-näyttelyyn luotukaan.
Hevosmarkkinat-näyttelyssä on esillä teoksia useilta eri taiteilijoilta.
– Puskaradio on laulanut. Olen saanut tänne muutamia töitä Helsingistä asti, Halmeniemi kertoo.
Esillä on sekä uutta että vanhempaa hevosaiheista taidetta, muun muassa nukkeja, leluja, veistoksia, akryyli- ja vesiväritöitä sekä lautapelifiguureja.
– Teoksia tuli niin paljon, että kaikki eivät mahdu esille kerralla, vaan näyttely vaihtuu aika ajoin.
Luvassa on myös erikoisuus:
– Kesäkuun alussa saan tänne esille myös Euroopan nopeimman tamman Ranch Kellyn voittoloimia.