Paikallisen yhdistyksen omistama Hämeen keskiaikatapahtumat oy osti Ville Ketosen Keskiaikapuodin. Kauppojen myötä yhtiö palkkasi nyt ensi kertaa kaksi kokoaikaista työntekijää.
Suomessa on kymmeniä keskiaikayhdistyksiä, mutta harvalla on yhtä hulppeat tilat kuin Hämeenlinnan Keskiaikayhdistyksellä.
– Me toimimme Hämeen linnaa vastapäätä Vankilamuseon vieressä Ojennuslaitoksen tiloissa, kertoo Mervi Käki, joka on yhdistyksen omistaman Hämeen keskiaikatapahtumat oy:n hallituksen puheenjohtaja
Nyt yhdistyksellä on myös kattava valikoima keskiaikaista tarpeistoa.
Hämeenlinnalaisen Ville Ketosen Keskiaikapuoti vaihtoi omistajaa helmikuun alussa. Nyt sen omistaa Hämeen keskiaikatapahtumat oy.
Kauppoja alettiin hieroa jo vuosi sitten, kun Ketosen ja Mikaela Holmbergin omistama Tarotpuoti lähti lentoon.
– Ville, joka on itsekin yhdistyksen jäsen, heitti ajatuksen, että yhtiö ostaisi häneltä Keskiaikapuodin. Mietimme, että siitä syntyisi synenergiaa. Keskiaikafestivaali on edelleen yhtiön lippulaiva, mutta meidän pitää löytää muitakin tukijalkoja, Mervi Käki perustelee.
Kauppaan sisältyi Shopify-verkkokauppa-alusta, noin 600–800 tuotetta, sekä valmiit suhteet tavarantoimittajiin.
– Kaupan hinta on salaisuus, mutta molemmat osapuolet ovat tyytyväisiä, Käki muotoilee.
Keskiaikapuoti jakautuu kolmeen osaan: verkkokauppaan, näyttely- ja myymälätilaan sekä tapahtumakojuihin.
– Pukuvuokraamo on oma kokonaisuutensa.
Yhtiö on palkannut tänä keväänä ensi kertaa kaksi kokoaikaista työntekijää. Keskiaikapuodista vastaa Tiina Timperi ja pukuvuokraamosta Suvi Kauppinen.
– Meille tämä verkkokaupan ylläpito on uutta. Maksujärjestelmät on nyt käyty läpi, ne ovatkin melkoinen viidakko. Meillä on vielä paljon opeteltavaa, mutta Villeltä on helppo kysyä neuvoa, Käki kertoo.
Sekä Timperi että Kauppinen ovat yhdistyksen jäseniä ja alan harrastajia.
– Asiantuntevuus on meidän juttu. Tässä ei voida tehdä pelkästään liiketoimintaa vaan pitää myös tuntea historiaa, Käki miettii.
Timperin mukaan yhdistyksen jäsenet ovat olleet kaupasta innoissaan.
Tässä ei voida tehdä pelkästään liiketoimintaa vaan pitää myös tuntea historiaa.
Mervi Käki
– Jäsenistö on iso tuki ja myös heiltä löytyy paljon asiantuntijuutta, Timperi kertoo.
Linnan Kehityksen toimitusjohtajan pestistä muutama vuosi sitten eläköitynyt Käki kertoo, että kauppa vaikuttaa yhtiössä monella tapaa.
– Toiminta on nyt ympärivuotista, se kerryttää liikevaihtoa ja työllistää kaksi ihmistä. Tähän saakka meillä ei ole ollut henkilökuntaa, vaan kaikki on perustunut talkoolaisuuteen, Käki kertoo ja sanoo itsekin olevansa hommassa mukana "rakkaudesta lajiin".
Kun tarpeiston ja pukuvuokraamon valikoima laajentui, pystyy yhtiö paremmin vastaamaan kysyntään.
Vastikään esimerkiksi seitsenhenkinen kuvausryhmä vuokrasi rekvisiittaa ja pukuja videotuotantoa varten.
– Voimme laajentaa toimintaa yksityis- ja yritystilaisuuksissa sekä teatteri- ja teevee-tuotannoissa. Sitä kautta voimme nostaa tulospuolta. Aiomme palkata myös kesätyöntekijöitä.
Käki pohtii, että sekä yhdistys että sen jäsenet hyötyvät vakavaraisesta yhtiöstä.
– Olemme kohta oikea yhtiö ja meillä on ammattimaisempi ote tähän. Mitään pikavoittoja emme kuitenkaan havittele, vaan tavoitteet ovat pitkäaikaisia.
Yhteydet eurooppalaisiin tavarantoimittajiin antavat liiketoiminnalle uusia mahdollisuuksia.
– Festivaaleillahan teltat eivät koskaan riitä. Nyt pystymme ostamaan telttoja, somistusmateriaaleja sekä perusmekkoja Euroopan markkinoilta.
Kun aiemmin perusmekkoja on valmistettu itse, nyt pukuvuokraamoa hoitava Kauppinen voi keskittyä vaativampien pukujen valmistukseen.
Kaikkea myös kierrätetään mahdollisuuksien mukaan.
– Tämä kangas oli aiemmin verho, Kauppinen esittelee pukuaan, jonka on itse ommellut.
Jäsenistö hankkii materiaaleja myös muun muassa tori- ja roskalava-sivustoilta.
– Esimerkiksi viime vuonna teimme merkittävälle asiakkaalle viikinkiteemaiset juhlat ja siihen tarvittiin taljoja. Saimme kaikki 60 asiakasta puettua, Käki kertoo.
Mikä erottaa Hämeen keskiaikatapahtumien Keskiaikapuodin muista?
– Villen kanssa puhuimme, että kyllä tavarantoimittajia on, mutta mikä se laatu sitten on. Meille autenttisuus on tärkeää: emme osta mitään polyesterimekkoja.
Keskiaikafestivaalissa on 150–170 kauppiasta ja myynnissä on paljon korupuolta, keramiikkaa ja seppien takomia tuotteita. Monet tavarantoimittajista ovat keski- ja itäeurooppalaisia.
– Olisi kiva, että meillä olisi myös kotimaassa valmistettuja tuotteita.
Verkkokaupasta ostetaan eniten vaatteita sekä metallituotteita. Myös vaatteisiin liittyvät asusteet ovat kysyttyjä.
– Tähän harrastukseen liittyy paljon käsillä tekemistä, joten myös käsityötarvikkeet ovat kysyttyjä, Timperi kertoo.
Naiset pohtivat, että keskiaika-, viikinki- ja fantasiateemat ovat kasvattaneet suosiotaan ja myös pakanallisuus sekä magia ovat nostaneet päätään.
Hämeenlinnasta löytyy jo useampia alan yrityksiä ja yhdistyksiä.
– Ehkä historiallinen kaupunki synnyttää aikamatkan ihan eri tavoin. Täällä on historian mystiikkaa, Käki miettii.
Hän toivottaa tervetulleeksi vielä lisää toimijoita:
– Toivon, että Hämeenlinnasta tulisi – samalla tavalla kuin kirpputorien – myös magian, historian ja mystiikan keskittymä.
Sekä keskiaikayhdistyksessä että -puodissa kynnys osallistua halutaan pitää matalana.
– Meille festivaaleillakin pakanallisuus on yksi teema. Emme pidä tiekasti kiinni keskiajasta, vaan teemme yhteistyötä eri toimijoiden kanssa, Käki sanoo.
Yhdistyksen jäsenkanta on laaja ja jäseniä on niin Tampereelta, Helsingistä kuin Turustakin.
– Tämä vie mennessään.
600–800
Tuotteiden määrä, joka tuli verkkokaupan mukana.