Aina toisinaan julkaistaan elokuva, jossa on sama tuttu juoni. Aikuinen päähenkilö palaa aikakoneella tai jollakin muulla keinolla nuoruuteensa, eli on vaikkapa keski-ikäinen mies teinipojan kropassa.
Mitä itse tekisin, jos pääsisin elämään nuo kukkeat vuodet uudelleen elämänkokemuksen tuomalla viisaudella? Tekisin kaiken ihan toisin.
Ihan tosissani haikailen välillä takaisin noita huolettomia aikoja ja koulun penkkiä.
Sain kerran ehdot biologiasta ja pääsin maantiedosta jatkoon aina rimaa hipoen, mutta nyt noiden aineiden pänttääminen kiinnostaisi kovasti.
Olisi upeaa osata tunnistaa lintuja lintuja, hyönteisiä ja kasveja, tai että olla edes suurin piirtein selvillä maailman valtioista ja niiden pääkaupungeista.
Entäs sitten kielet? Englanti sujuu, mutta sitten onkin hiljaista. Katson telkkarista komisaria Beckiä ja luulen ymmärtäväni jonkin verran ruotsia, mutta oma sanavarasto ei riitä kommunikoimiseen.
Toisen kotimaisen olisi voinut helpolla hanskata loppuelämäksi, jos olisi yhtään ymmärtänyt paremmin.
Tykkäsin enimmäkseen liikunnasta, pelasin HPK:n lätkäjunnujen vilttiketjussa muutaman vuoden ja tulin koulujenvälisissä toiseksi 100 metrin juoksussa ihan kylmiltäni, mutta siihen se jäi.
Miten upea juttu olisi ollut viettää nuoruus urheillen eikä kadunkulmissa luuhaten.
Ja jessus sentään partio! Tässä sitä nyt elämän iltapäivässä yritetään kömpelösti opetella erätaitoja ja pelätään pimeää, kun olisi voinut jo lapsena ottaa haltuun retkeilyn aakkoset ja valloittaa metsät ja tunturit.
Kerran katselin vierestä, kun luokan isoa poikaa kiusattiin. Hän oli lievästi kehityshäiriöinen ja pysytteli omissa oloissaan, mutta luokan kovis otti hänet silmätikukseen.
Ei se tönimistä ihmeellisempää ollut, mutta muistan kuinka ison pojan silmistä alkoi lentää raskaita kyyneliä.
Kiusaaminen loppui onneksi sitten siihen, mutta huomaan ajattelevani tuota tapausta usein. Häpeäntunteeni on ikuinen.
Tuon hetken haluaisin elää uudelleen ja pitää huolen siitä, ettei minun koulussani kiusata ketään.
Voisin nyt vanhana miehenä olla siitä ylpeämpi kuin mistään muusta, mitä olen elämäni aikana tehnyt.