Ritva Sassi on yksi Hattulan liikuntaneuvonnan ensimmäisistä asiakkaista. Palvelulle on kunnassa kysyntää. Liikuntaneuvonta pitää Hattulassa avoimet ovet 7.3.
Vajaat pari vuotta sitten yrittäjän työstä eläkkeelle jäänyt Ritva Sassi on mukana syksyllä startanneessa liikuntaneuvonnan pilottihankkeessa Hattulassa. Hän haki mukaan sairaanhoitajan vinkistä.
Työelämän aikana kunto oli päässyt rapistumaan, mutta nyt eläkkeellä omaa lajia ei ollut oikein löytynyt.
– Olen muuttanut paikkakunnalle vuonna 2018, enkä oikein tiennyt, mitä kivaa täällä on. Kun lähdin tähän, löysin ihanan laviksen. Nyt käyn myös viikoittain joko kuntosalilla tai jumpassa.
Sassille tärkeintä on pitempiaikainen tuki.
– Saatan aloittaa jonkin lajin ja käydä pari kertaa, mutta helposti se lopahtaa siihen. Tarvitsen tukea, että jaksan jatkaa niiden parin kerran yli. Motivaation löytäminen on helppoa, kun siihen saa apua. Uskon, että motivaatio säilyy jatkossakin.
Sassi toivoo neuvonnasta apua myös herkuttelun hillitsemiseen.
– Sattumien satunnainen syöminen ei horjuta ruokavaliota, jos se on muilta osin terveellinen, Hattulan kunnan liikuntaneuvoja Pia Vekka tuumaa.
Syksyn pilottiin lähti mukaan parikymmentä henkilöä.
– Liikuntaneuvonta alkoi Hattulassa varsinaisesti tämän vuoden tammikuussa, Vekka kertoo.
Palvelun kohderyhmänä ovat työikäiset ja juuri eläkkeelle jääneet.
– Asiakkaiden keski-ikä on vähän alle 60 vuotta. Nuorin on vähän yli 40 ja vanhimmat juuri eläkkeelle jääneitä.
Usein palveluiden piiriin tulee erittäin vähän liikkuva asiakas, jolla ei ole mitään kokemusta liikunnasta. Näiden henkilöiden kanssa kuntoa lähdetään kasvattamaan aluksi esimerkiksi pelkän kävelyn muodossa.
Pia Vekka
Liikuntaneuvoja tekee yhteistyötä Hattulan terveyspalveluiden, Terveystalo Hattulan, Työllisyyspalveluiden ja aikuissosiaalityön, Iäkkäiden palveluohjauksen, Hattulan apteekin ja kolmannen sektorin kanssa, jotka tarvittaessa ohjaavat asiakkaan palvelun piiriin.
– Yhteistyö sujuu hyvin. Esimerkiksi Parolan terveysasema on ottanut meidät omakseen osana terveydenhoitoa, Vekka kiittelee.
Palvelu tähtää toiminta- ja työkyvyn ylläpitämiseen.
– Asiakkaan terveysasioista keskustelemme terveydenalan henkilöiden kanssa ainoastaan asiakkaan luvalla, Vekka korostaa.
Liikuntaneuvontaan voi olla myös itse suoraan yhteydessä.
Palvelu sisältää esimerkiksi ohjausta matalan kynnyksen liikuntaryhmiin ja omaehtoiseen liikkumiseen, tutustuttamista eri lajeihin sekä ravinto-ohjausta.
– Monella on fyysisiä tai psyykkisiä haasteita – ei esimerkiksi uskalleta lähteä kuntosalille.
Liikuntaneuvoja tapaa asiakasta säännöllisesti koko prosessin ajan.
– Juttelemme motivaatiosta ja teemme tarvittaessa vapaaehtoisia kehonkoostumusmittauksia. Seurantatapaamisissa katsomme, miten asiat lähtevät etenemään. Annan myös kotitehtäviä, joita asiakas joutuu vähän miettimään.
Prosessi kestää 6–12 kuukautta.
– Aika on pitkä, jotta muutokset saadaan juurrutettua elämäntapoihin.
Eteneminen tapahtuu pienin askelin.
– Usein palveluiden piiriin tulee erittäin vähän liikkuva asiakas, jolla ei ole mitään kokemusta liikunnasta. Näiden henkilöiden kanssa kuntoa lähdetään kasvattamaan aluksi esimerkiksi pelkän kävelyn muodossa.
Tarjolla on myös lyhytkestoista liikuntaneuvontaa:
– Käydään vaikka tutustumassa kuntosaleihin.
Neuvonnan tavoitteena on ennaltaehkäistä liikkumattomuuden kustannuksia.
– Liian vähäinen liikunta lisää riskiä sairauksiin, jotka taas puolestaan kuormittavat palveluita.
Valtakunnallisena tavoitteena on, että joka kunnassa saisi liikuntaneuvontaa.
– Olen nähnyt, että tästä on asiakkaille hyötyä. Moni on löytänyt uusia harrastemuotoja, motivaatiota, apua sairauksiin, työkykyyn ja vireystilaan, sekä myös terveellisempiä ruokailu- ja elintapoja.
Tällä hetkellä Hattulassa palvelun piirissä on noin 40 asiakasta.
– Tavoite oli saada se asiakasmäärä vuoden aikana. Kun tavoite täyttyi jo helmikuussa, palvelulle on selvästi kysyntää. Minä annan asiakkaille kaiken tiedon ja tuen mitä pystyn – asiakas vastaa toteutuksesta.