Jos bändin esikoislevyn nimi on Pelkkää puuroo, niin voiko se olla valmista kauraa?
Voi, sillä Arvi Tapani -yhtyeessä asialla ovat pitkän linjan soittajakonkarit ja kaikin puolin taidokkaista sävellyksistä sekä sanoituksista vastaa hattulalainen Mika Alanko.
– Kun edellinen bändi lopetti, minulle jäi käteen muutamia biisejä, jotka halusin äänittää. Kappaleita syntyi yllättäen levyllinen, nälkä kasvoi syödessä ja projektista tuli bändi, Alanko kertoo.
Yhtyeeseen kuuluvat laulaja-kosketinsoittaja Alangon lisäksi kitaristi Mauri Liukkonen, basisti Risto Pekonen ja rumpali Hämppy Hämäläinen.
– Mapun ja Riston kanssa on soiteltu erilaisissa kokoonpanoissa aikojen alusta ja Hämpyn olen tuntenut pikkupojasta asti.
Pitkä ystävyys on tuonut helppoutta ja yhteishenkeä bändin tekemiseen.
– Lavalla vinoillaan biisien välissä ja sitten taas soitetaan. Kaverien palaute kappaleista on aika suoraa. Ne joko otetaan tai unohdetaan.
Alangolla on takanaan pitkä historia paikallisissa bändeissä.
– Ennen armeijaa, kun oli tukka takana, lähdin soittamaan sellaista dinosaurusheviä ja suurimpia esikuvia olivat Deep Purple ja Black Sabbath.
Omia kappaleitaan hän on julkaissut vuosien varrella ja tyyli on vaihdellut.
Minulle riittää se, että saan ääneni kuuluville.
Mika Alanko
– Luomiskausia tulee välillä, kun saa jonkun ahaa-elämyksen. Onhan sitä kiva soitella krouvissa jotain, minkä on kotona tiennyt osaavansa, Alanko tuumaa.
Arvi Tapanin musiikkia hän kuvailee mollirokkihumpaksi ja rytmikkääksi nuorisomusiikiksi. Määritelmää Suomi-rock hän ei myöskään kavahda.
– Joo, sitähän se varmaan on. Neljäs sointu mukaan ja joku soitannollinen jippo johonkin väliin.
Yhtyeen levynkansi ja albumin nimi eivät ainakaan kosiskele yleisöä tarjoamalla rock-unelmaa ja tähtipölyä.
Pelkkää puuroo -albumin kannessa on puurolautanen kaikessa harmaudessaan ja käsivarsi, johon on tatuoitu yhtyeen nimi.
Keikkalavaltakaan ei löydy kultakäätyjä eikä nahkahousuja.
– Onhan se oma valinta, kun terapiapohjalta soitellaan ja siviilihommat edelleen haittaavat harrastuksia. Liukkosen Mapu kysyi ennen ensimmäistä keikkaa vaatteista. Minä vastasin, että tee niin kuin tahdot, mutta me muut ainakin laitetaan.
Albumin lauluissa käsitellään monenlaisia teemoja ilmastonmuutoksesta narsismiin ja kipuileviin parisuhteisiin.
– Iskelmän ja Suomi-rockin vaikutus näkyy sanoituksissa, mutta toivon että ihmiset löytävät niistä myös ilkikurisuutta ja jotakin ajattelemisen aihetta.
Albumin ehdoton helmi ja järkäle on Onnellisten yö, joka kertoo perheväkivallasta. Alanko on tehnyt rohkean ratkaisun valitessaan tarinan kertojaksi vaimoaan hakkaavan miehen.
– Biisissä on tiettyä ironiaa, vaikka aihe on äärimmäisen vakava. Kappale kertoo sitä, kuinka johonkin kuvottavaan ja epänormaaliin voi turtua siinä määrin, että se muuttuu normaaliksi, Alanko kuvailee.
Omakustanteena julkaistu albumi soitettiin sisään kahdessa päivässä ja sen on miksannut Janne Saksa.
Uuden levyn teko suunnitellaan ensi kesäksi ja yhtye on aloittanut keikkailun.
– Lavalle ei suorastaan ole lennellyt pikkuhousuja, mutta yleisön palaute on ollut positiivista.
Kappalemateriaali on niin vahvaa, että väkisinkin tulee miettineeksi, olisiko yhtyeellä mahdollisuuksia isompaankin läpimurtoon.
– Sellainen vaatisi paljon aikaa ja rahaa. Kyllä tässä jalat maassa mennään ja siviiliammatit pidetään, Alanko sanoo.
– Omasta puolestani minulle riittää se, että saan ääneni kuuluville. Pessimisti ei pety. Turha tässä on keulia, huomenna mennään töihin taas.
Mistä tulee yhtyeen nimi Arvi Tapani?
– Ne ovat suomalaisen miehen toinen ja kolmas nimi. Ja myös minun.
Pelkkää puuroo -levy on kuunneltavissa Spotify- ja Youtube-palveluissa.