Viime kesänä hämeenlinnalainen purki suruaan taiteen tekemiseen ja niistä töistä syntyi näyttely. Samalla elämä sai kokonaan uuden suunnan.
Hämeenlinnalainen Henni Laine piti juuri toisen taidenäyttelynsä vuoden sisään.
Taiteen tekeminen sai alkunsa suuresta surusta.
– Veljeni kuoli traagisesti viime äitienpäivänä. Sokissa ja tuskassa ainoa asia mihin saatoin tarttua, oli sivellin.
Sitä ennen kahden lapsen äiti vietti normaalia perhe-elämää, teki keikkaa lähihoitajana ja suunnitteli merkonomiopintoja.
– Koko viime kesä meni kuin sumussa. En muista muuta kuin että olen maalannut. Purin suruani sitä kautta, 31-vuotias hämeenlinnalainen kertoo.
Perhe sai tilanteessa kriisiapua.
– Lapsille tuli hoitaja kotiin. Sain maalata nurkassa, mikä oli terapeuttista. Mieheni kannusti minua. Hän kävi ostamassa välineet, jotta sain maalata, Laine kiittelee.
Kun maalauksia alkoi kertyä, kotona käyneet hoitajat vinkkasivat, että niistä kannattaisi pitää näyttely.
– Sitä kautta sain idean tuoda teoksiani esille. En ollut itse tullut sellaista edes ajatelleeksi.
Minua ajaa myös eteenpäin ajatus siitä, että veljeni olisi nyt minusta ylpeä.
Henni Laine
Laineen ensimmäinen näyttely oli Hämeenlinnan pääkirjaston lehtisalissa viime syys-lokakuussa. Se syntyi nopealla aikataululla.
– Sain peruutusajan. Siinä vaiheessa töitä oli valmiina sen verran, että sain niistä näyttelyn rakennettua.
Toisen taidenäyttelynsä Laine piti pääkirjaston Galleriassa nyt tammikuun alussa.
– Nämä maalaukset olivat jo värikkäämpiä. Ensimmäisen näyttelyni teokset olivat synkkiä, mutta se oli voimaannuttava kokemus, että uskalsin näyttää teoksiani ja käsitellä asiaa. Sain siitä näyttelystä hyvän vastaanoton, mikä myös antoi voimaa.
Laine kokee, ettei hänellä ole ollut rohkeutta tuoda taiteellisuuttaan esiin.
Hän kertoo yllättyneensä siitä, kuinka traaginen tapahtuma muutti hänen asennettaan.
– Ehkä se, että käsitin, että elämme täällä vain kerran, sai minut ymmärtämään, että voin tehdä sitä mitä haluan. Minua ajaa myös eteenpäin ajatus siitä, että veljeni olisi nyt minusta ylpeä.
Taide ja luovuus ovat kuitenkin aina kiinnostaneet.
– Olen aina ollut taiteellinen ja piirtäminen on ollut iso osa elämääni, mutta olen ehkä vähän piilotellut sitä puolta itsestäni.
Laine sanoo, että nyt hänellä on uskallusta olla oma itsensä.
– Veljeni kuolema sai käsittämään, että meillä on vain tämä yksi elämä. Jos minä uskallan olla oma itseni, niin muutkin uskaltavat. Haluan kannustaa tavoittelemaan niitä asioita, joita oikeasti haluaa, eikä sitä tarvitse piilotella.
– Haluaisin, että kaikki luottaisivat itseensä ja tekisivät juuri sitä, mitä oikeasti haluavat. Kannustan myös siihen, että itsestään saa olla ylpeä.
Nyt taiteen tekemisestä on tullut Laineelle merkittävä osa elämää.
– Yksi asia johti toiseen. Lumipalloefekti on menossa ja kivoja asioita tapahtuu.
Laine aloitti myös viime syksynä merkonomiopinnot Ammattiopisto Tavastiassa.
– Olin suunnitelut opintojen aloittamista jo ennen kuin aloin maalata. Mietin, onko minulla niille aikaa, mutta ajattelin, että esimerkiksi kirjanpito-opinnoista voi olla jatkossa hyötyä.
Laine kertoo saaneensa jo tilaustöitä ja suunnitelmissa on muitakin yhteistyökuvioita, muun muassa ensi syksyksi hyväntekeväisyyteen liittyen, mutta niitä hän ei sen enempää vielä paljasta.
– Näyttelyitä varmaan myös tulee lisää, mutta vielä on kysymysmerkki, milloin ja missä.