Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Kirjojen kannet heijastavat oman aikansa henkeä – Graafikko Martti Mykkäsen pikavauhtia suunnittelemasta kannesta tuli yksi Suomen ikonisimmista

Hämeenlinnan taidemuseon Käännekohta-näyttely esittelee 1950–60-lukujen kirjankansitaidetta.

Hämeenlinnan taidemuseon Käännekohta-näyttely esittelee suomalaista kirjankansitaidetta 1950-60-luvuilta. Ajanjaksoa leimaa kokeellisuus, ilottelu ja pelkistämisen ihanne.

Näyttelyn ovat kuratoineet toimittaja ja tietokirjailija Ville Hänninen sekä Hämeenlinnan taidemuseon amanuenssi Soile Ollikainen.

– Uudistamishalu ilmeni toisen maailmansodan jälkeisillä vuosikymmenillä kaikissa taidemuodoissa. Myös graafinen suunnittelu otti nopeita harppauksia. Syntyi uutta typografiaa ja offsetpaino kehittyi, Ollikainen esittelee.

– Samaan aikaan kun suomalainen design niitti mainetta maailmalla, toimivat kuvittajat, mainosgraafikot ja kirjankansisuunnittelijat uuden airuina kotimaassa. Kirjankansitaide imi vaikutteita kuvataiteista ja nousi uuteen kukoistukseen. Voidaan puhua yhdestä suomalaisen kirjankansitaiteen kultakaudesta.

Näyttelyssä tarkastellaan 1950–60-lukujen kirjankansitaidetta graafikko Martti Mykkäsen (1926-2008) ja kuvataitelija Ahti Lavosen (1928–1970) tuotannon kautta.

– Mykkänen oli tunnettu modernista tyylistään. Hän ehti parissa vuosikymmenessä luoda valtavan tuotannon ja suunnitteli kaikkiaan noin 450 kirjan kantta, Ollikainen kertoo.

Mykkänen valmistui Taideteollisesta keskuskoulusta vuonna 1951 ja jatkoi opiskelua Sveitsissä. Mykkänen innostui Sveitsissä maan julistetaiteesta, materiaalikokeiluista ja keski-Euroopassa levinneistä uusista tyyppikirjaimista kuten Helveticasta.

Mykkäsen kannet olivat aluksi tarinallisia, mutta tyylittely lisääntyi vuosi vuodelta. Mykkäselle oli ominaista räiskyvä julistemaisuus, veistoksellinen typografian käyttö ja kollaasitekniikka.

Kirjankansitaide imi vaikutteita kuvataiteista.

Soile Ollikainen

Mykkäsen tunnetuin työ on Väinö Linnan Tuntemattoman sotilaan kansikuva.

– Suunnittelijana oli alkusi Björn Landström, mutta WSOY:n johtaja Yrjö Jäntti halusi modernimman kannen ja vaihtoi suunnittelijan viime metreillä. Mykkänen suunnitteli Tuntemattoman kannen kovassa kiireessä, 48 tunnissa, Ollikainen paljastaa.

Kirjasta tuli heti ilmestyessään vuonna 1954 valtava menestys, ja Mykkäsen suunnittelemaa kansikuvaa on käytetty vuosikymmenten ajan Tuntemattoman sotilaan uusintapainoksissa.

Kuvataiteilija Ahti Lavonen on yksi Suomen merkittävimmistä 1960-luvun taiteilijoista. 1950-luvulla Lavosen ilmaisu oli ekspressiivistä, ja hän maalasi etupäässä esittäviä asetelmamaalauksia ja maisemia. Lavosen läpimurto taiteilijana tapahtui 1960-luvulla informalismin kaudella.

– Lavosen tuotanto jakautuu värikausiin; 1960-luku alkoi mustalla kaudella, muuttui valkoiseksi, minkä jälkeen vuorossa oli hopeinen kausi, Ollikainen esittelee.

Lavosen kansiin vaikuttivat myös hänen vapaat tussipiirroksensa.

1960-luvun puolessa välissä siirtyi plastisempiin, veistoksellisempiin muotoihin.

– Lavonen suunnitteli 1960-luvulla Kustannusyhtiö Otavalle runokirjan kansia, mutta hänen kansituotantonsa ei ole yhtä runsas kuin Mykkäsen.

Näyttely paneutuu myös kansi- ja kuvataiteen suhteeseen ja esittelee sekä Lavosen maalauksia että kirjankansia.

Näyttelyn tuorein teos on helsinkiläisen kuvanveistäjän Panu Rytkösen surrealistinen The Roadtrippi – 1950-luvulta 2020-luvulle.

Rytkösen kerroksellinen installaatio on toteutettu taidemuseon tilaan mittatilaustyönä. Teos on saanut innoituksensa 1950–60-lukujen suomalaisista kirjoista ja niiden tekijöiden omistuskirjoituksista.

Rytkösen intohimona on kirjojen keräily.

– Olen kiinnostunut erityisesti kirjoista, joissa on tekijän omistuskirjoitus. Minulla on niitä noin 2 000, taiteilija kertoo.

Kaikkiaan Rytkösen kokoelmiin kuuluu toistakymmentä tuhatta kirjaa. Hän on yhdistänyt teoksiinsa harvinaisia kirjoja tekijän omisteilla vuodesta 2006 lähtien.

Rytkönen valitsi kirjakokoelmastaan mukaan Kalevi Lappalaisen kirjoittaman ja Ahti Lavosen kuvittaman runojulisteen Trippi, Mykkäsen kuvittaman Väinö Linnan Tuntemattoman sotilaan, Veijo Meren Manillaköyden, Hannu Salaman Juhannustanssit, Eeva-Liisa Mannerin Tämä matka, Pirkko Jaakolan kirjoittaman Älä välitä Arnold ja Marko Tapion kirjoittaman Se kesä on mennyt -kirjan.

Rytkönen tuo näyttelyyn nykytaiteen näkökulman ja pohtii 1950- ja 1960-luvun henkeä; mitä siitä on jäljellä ja mitä kadonnut.