Operaattorit rakentavat alueelle valokuituverkkoja sitä mukaa kun niiden rakentamisesta tulee taloudellisesti kannattavaa.
Kuluneen vuoden aikana eri operaattorit ovat rakentaneet valokuituverkkoa eri puolille Hämeenlinnan kantakaupungin aluetta sekä muun muassa Renkoon ja Iittalaan.
– Yleensä operaattorit rakennuttavat valokuituverkkoja omien tarpeidensa ja harkintansa mukaisesti, ja heillä on omat urakoitsijat, joita he käyttävät, Hämeenlinnan kaupunkirakennetoimialan viranomaispalveluiden lupatarkastaja Satu Sihvonen kertoo.
Sijoituslupahakemuksia on tullut tasaisesti sekä kantakaupungista että pitäjistä.
– Operaattorit rakennuttavat valokuituverkkoja sitä mukaa, kun alueilla on riittävästi kiinnostusta valokuituun, ja verkon rakentaminen on heidän näkökulmastaan taloudellisesti kannattavaa.
Sihvonen tähdentää, että johdon, kaapelin tai muun rakenteen sijoittaminen kadulle tai muulle yleiselle alueelle edellyttää aina maanomistajan lupaa. Kaivaminen yleisillä alueilla, kuten kaduilla ja puistoalueilla, vaatii puolestaan kaivuluvan.
– Sijoitus- ja kaivulupaa haetaan sähköisesti eLupa-palvelun kautta. Kaivulupa voidaan hakea vasta hyväksytyn sijoitusluvan jälkeen.
Molempien lupien myöntämisestä vastaavat kaupunkirakenteen viranomaispalveluiden infran lupatarkastajat.
– Infran lupa-asioina käsitellään kaupungin maalle asennettavan uuden putken, kaapelin tai muun rakenteen sijoittamissopimuksia, lupia kaivutöiden tekemiseen tai työmaa-alueen perustamiseen katualueelle tai yleisille alueille.
Luvan hakijan, tässä tapauksessa operaattorin, tulee tehdä sijoittamislupahakemus hyvissä ajoin ennen työn aloittamista kaupungin sähköisen lupajärjestelmän kautta.
– Työtä ei saa aloittaa ennen kuin sijoittamis- ja katuluvat on myönnetty.
Käytännössä verkoston omistaja ehdottaa kaapelille reittiä ja sijoitustapaa kunnan määräykset ja muiden verkostojen sijainnit huomioiden.
– Jos esitetyt reitit ja sijoitustavat ovat kaupungin ehtojen mukaisia, niin operaattorille myönnetään esitetty sijainti.
Millainen tarve valokuituverkoille on tulevaisuudessa ja miksi, Hamk Smart -tutkimusyksikön johtaja Jukka Pulkkinen?
– Tarve tulee kasvamaan, kun datan määrä lisääntyy. Ymmärrän, että kaikki eivät koe valokuitua tarvitsevansa, mutta jos haluaa olla kehityksessä mukana ja hyödyntää digitaalisuuden tuomia mahdollisuuksia, kuten suoratoistopalveluja, etäyhteyksiä sekä tulevaisuudessa yhä enemmän tarjolla olevia virtuaalipalveluja, edellyttää se valokuitua. Lisäksi uutta teknologiaa hyödyntävälle yritystoiminnalle valokuituverkko on välttämätöntä.
Miten valokuituverkko eroaa mobiililaajakaistoista?
– Valokuituverkko on aina langatonta verkkoa luotettavampi ja vähemmän häiriöherkkä. 5G-verkkohan tuo myös luotettavuutta langattomaan tiedonsiirtoon mutta sekin toimii langattomasti vain lähellä kuluttajaa ja datan siirto pidemmillä etäisyyksillä toteutetaan valokuidulla, joten 5G-runkoverkko täytyy olla suhteellisen lähellä saatavilla.
Kanta-Hämeessä valokuidutetut alueet ovat pääasiassa kaupunkien keskusta-alueita, kerrostalo- ja rivitaloalueita sekä yritysalueita, kerrotaan konsulttiyhtiö Sitowicen Hamkille tekemässä raportissa.
Viime vuosina eri toimijat ovat alkaneet kuiduttamaan myös taajamien vanhoja pientaloalueita, mutta niiden rakentuminen on ollut suhteellisen hidasta. Rakentamispäätös vaatii aina useamman kiinteistön liittymisen verkkoon.
Tietoliikenneverkkoja rakentavat Suomessa useat eri toimijat ja monista eri lähtökohdista.
Alueellisesti rakentajia voi olla useita riippuen teknologiasta ja tietoliikenneverkkojen käyttötarkoituksesta, kertoo Sitowicen raportti.
Valokuituliittymien hankkimista ovat kaupunkialueella vähentäneet muun muassa laadukkaat mobiiliyhteydet ja taajama-alueella taas liittymämaksusta koostuva investointi.
Haja-asutusalueella liittymämäärä on kasvanut hitaasti välimatkoista johtuvien suurten rakentamiskustannusten vuoksi.