Kansainvälinen senioritanssi hurmaa hyvällä fiiliksellään – Tässä lajissa voi pyörähdellä vaikka villasukat jalassa

Hämeenlinnan uimahallin liikuntasalissa pyörähdellään 2.9. alkaen kerran viikossa senioritanssin tahdissa.

– Senioritanssia voisi sanoa piirileikin, tanhun ja tanssin sekoitukseksi, kuvailee kouluttaja ja harrastaja Leena Sarva, joka alun perin toi lajin Hämeenlinnaan.

Lajissa tanssitaan erilaisissa muodostelmissa, yhdessä parin kanssa tai yksin.

Sarva innostui lajista vuonna 1994 Varalan urheiluopistossa Tuulikki Lindströmin vetämällä jumppakurssilla.

– Rakastuin seniorihumppaan, joka on yksi senioritanssin lajeista, ja se oli sillä selvä, Sarva kertoo.

– Kävin heti samana kesänä senioritanssin peruskurssin sekä jatkokurssin, ja aloin sitten syksyllä vetää näitä kursseja innosta puhkuen.

Jo 20 vuotta eläkkeellä ollut Sarva on kotoisin Sääksmäen Ritvalasta, joka on tunnettu muun muassa helkajuhlistaan.

– Sieltä on peräisin rakkaus tanhuun, tanssiin ja yhteisöllisyyteen, mitä myös tässä senioritanssissa on.

Kokeilu sai innostumaan

Hämeenlinnan Liikuntahallit alkoi tarjota senioritanssia vuonna 2019 Leena Sarvan johdolla.

Tunnit pidetään Hämeenlinnan uimahallin liikuntasalissa perjantaisin puoliltapäivin.

Nykyisin tanssia ohjaa liikunnanohjaaja Heidi Heikkilä, Sarva tuuraa edelleen tarvittaessa.

– Leena Sarva koulutti minut lajin pariin. Seurasin tuntia, osallistuin ja innostuin, Heikkilä kertoo.

Mukaan voi tulla yksin, kaksin tai porukalla

Laji on suunnattu varttuneemmille, mutta mikään ei estä myös nuorempia kokeilemasta. Aktiivisia kävijöitä on ollut 15, joista kaksi miehiä.

– Laji sopii ihan kaikille, jotka pystyvät liikkumaan ja joilla jalat toimivat. Tässä ei myöskään tarvitse olla omaa paria, vaan tänne voi tulla yksin tai kaksin, Heikkilä sanoo.

Varusteiksi riittävät tanssiin sopivat kengät ja joustava vaatetus.

– Joskus vedän näitä tunteja villasukat jalassa, Heikkilä vinkkaa.

Kansainvälinen formaatti

Senioritanssi on kansainvälistä. Laji on lähtöisin Saksasta ja sitä harrastetaan 16 eri maassa.

– Tanssien taustalla soi aina musiikki. Jokainen maa tekee vuosittain omat koreografiansa, jotka koostetaan yhteen, joten luvassa on muutakin kuin suomalaista humppaa, Heikkilä vinkkaa.

Yksittäinen kerta kestää tunnin ja vartin ja siihen kuuluu kevyt alkulämmittely.

– Yhdellä kerralla käymme läpi yleensä 3–4 eri tanssilajia, kuten humppaa, valssia, marssia tai foxia.

Huumorimieltä tarvitaan etenkin alussa

Tanssijat liikkuvat muodostelmassa musiikin ja sovittujen askelkuvioiden mukaan, välillä paria vaihdellen.

– Senioritanssissa on tietyt koreografiat, joita seurataan, joten tanssijan täytyy koko ajan olla kartalla, missä mennään, Sarva tuumaa.

Koreografiat ovat helppoja, mutta niiden askelkuvioita treenataan aluksi pala kerrallaan ja ilman musiikkia.

– Harjoittelemme useampaan kertaan, jotta kaikki saavat onnistumisen ilon. Tässä lajissa on myös suotavaa osata nauraa itselleen, sillä kun uutta askelkuviota lähdetään opettelemaan, mokia tulee varmasti.

Senioritanssi lisää sekä henkistä että fyysistä hyvinvointia. Parasta siinä on yhteisöllisyys.

– Suosittelen lämpimästi kaikille kynnelle kykeneville.