Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Hattulalainen Elina Kataja on auttanut jo 250 kissaa uuden elämän alkuun – Tänä syksynä hän kohtasi löytöeläinkissojen parissa työskentelevien pahimman painajaisen

Katajalle kulunut vuosi on ollut yksi pahimmista kissavuosista. Pelastettavia kissoja on ollut ennätysmäärä, ja taloon pääsi pelätty virus.

Kissojen sijaiskotia pitävällä, hattulalaisella Elina Katajalla on takanaan ennätyksellinen kissavuosi. Hänellä on ollut hoidossa kerrallaan pahimmillaan 42 löytökissaa.

– Viime kesä oli pahin pitkiin aikoihin. Syytä en osaa sanoa, Kataja sanoo.

Ehkä lämmin kesä edesauttoi kissapopulaatioiden lisääntymistä. Korona-ajan etätöillä ja vapaa-ajan lisääntymisellä voi myös olla vaikutusta. Hämeenkyrön Kissankulmaan, jonka kautta kissat tulevat Katajalle, on tullut nyt tavallista enemmän kodinvaihtajia.

Onko kissoja kenties otettu liian kevein perustein? Kataja kertoo saaneen korona-aikana kyselyitä ihmisiltä, joilla ei tunnu olevan käsitystä siitä, millainen eläin kissa on.

– Joku haluaa esimerkiksi hyvin rauhallisen pennun, joka viihtyy hiljaa sylissä. Ei sellaista pentua ole, Kataja sanoo.

Armoton virus vei kahdeksan pentua

Kahden ja puolen vuoden aikana Kataja on auttanut noin 250 kissaa paremman elämän alkuun. Tällä hetkellä talossa vilistää “vain” 30 eri-ikäistä kattia.

Tassuttelijoita olisi enemmänkin, mutta Kataja kohtasi syksyn aikana löytöeläinkissojen kanssa toimivien pahimman pelon, kissaruttoepidemian.

– Parvo (-virus) on niin armoton etenkin pennuille. Tiesin, että joskus se meille tulee, koska meille tulee niin paljon kissoja suoraan luonnosta.

Virus tuli yhden ulkoa loukutetun lauman mukana ja tappoi siitä yhtä aikuista lukuun ottamatta kaikki kahdeksan pentua. Osa kissoista kuoli eläinlääkärissä, osa kotona. Katajalla oli suuri huoli muiden talossa olevien kissoista.

– Ajattelin, että nytkö kaikki kuolevat.

Eläinlääkäri kävi rokottamassa kaikki kissat ja he kävivät läpi tilojen desinfioinnit ja tilasta toiseen liikkumiset.

Pienimmätkin pennut ovat rokotettu jo kahteen kertaan, mutta ne eivät ole turvassa vasta kuin 16–20 -viikkoisina. Uusia pentuja Kataja uskaltaa ottaa vastaan aikaisintaan ensi syksynä. Siihen asti hän hoitaa vain aikuisia kissoja.

Pakkoruokintaa yötä myöten

Kissat tulevat ympäri Suomen. Ne ovat luonnossa villiintyneitä aikuisia, tiineenä olevia kissoja sekä pentuja. Lähes aina ne ovat nälkiintyneitä, sairaita ja täynnä loisia.

Kataja muistelee 12-viikkoa pentuja, jotka olivat kooltaan 7-viikkoisia luurankoja. Yhtä puolivuotiasta pentua hän joutui pakkoruokkimaan ruiskulla neljän tunnin välein kaksi viikkoa.

Heminwayksi ristitty kolli kärsi muun muassa immuunipuutosta aiheuttavasta viruksesta, ärhäkästä korvatulehduksesta ja luuhun asti ulottuneesta takajalan tulehduksesta.

– Sain paljon kommentteja, että eikö se pitäisi vain lopettaa. Nyt kun katsoin uuden kodin päivityksiä Instagramissa, niin se nauttii elämästään, tulee omistajan syliin ja leikkii, vaikka on jo vanha kolli.

¨Hain aina uuden satsin”

Kissat voivat olla myös sisäkissoja, kuten erään muistisairaan vanhuksen valtava 34 yksilön katras.

– Hain niitä aina yhdeksän kissan laumoina. Kun sain entisiä eteenpäin, hain aina uuden satsin.

Kissat olivat kesyjä, jolloin niille löytyi nopeasti uusi koti.

Kaikista luonnossa pitkään villiintyneistä kissoista ei välttämästä koskaan tule paijattavia sylilemmikkejä. Onneksi osalle ihmisistä kelpaa lemmikki, jota ei ole pakko päästä silittelemään.

Katso video: Kataja kertoo, miten kissakriisiä voisi suitsia

Oma Facebook-ryhmä tukena

Kurjia kissakohtaloita ja julmasti eläimiä kohtelevia ihmisiä tavatessaan Kataja myöntää hieman kyynistyvänsä.

– Edelleen tulee esimerkiksi kommentteja, että eihän kissoja tarvitse eläinlääkärissä käyttää, hän puuskahtaa.

Onneksi vastavoimana ovat eläinrakkaat kissojen ystävät, jotka lähettävät Katajalle kannustusviestejä Facebookin kautta ja auttavat kissoja myös taloudellisesti ja lahjoituksin.

– Valtavan paljon on niitä huikeita koteja ja ihmisiä, jotka panostavat lemmikkeihinsä.

Vaikka kissoja ei edelleenkään juuri arvosteta, on muutosta Katajan mukaan tapahtunut. Asenteet vain muuttuvat tuskaisen hitaasti.