Vuosien varrella on usein tullut esille sellainen käsitys, että kiinteistön omistusoikeus antaa omistajalleen mahdollisuuden tehdä kiinteistölleen tai kiinteistöllään oman vapaan harkintansa mukaan lähes mitä vaan. Asia ei kuitenkaan ole näin. Rajoitteet voivat tuntua perusteettomilta tai epätarkoituksenmukaisilta, mutta niihin on todellisuudessa aina jokin todellinen syy.
Rajoitteita voi olla monilla perusteilla ja ne voivat osittain olla sellaisia, että niiden kanssa ei keskimäärin joudu omassa arjessaan tekemisiin. Siksi kannattaa aina ennen uusien toimien aloittamista kannattaa tarkistaa oman suunnitelman mahdollisuus olemassa olevien erilaisten säännösten kannalta.
Miten selvittää mahdollisesti olemassa olevia toiminnan rajoitteita:
Monesta ristiriitatilanteesta voi välttyä miettimällä miten oma suunnitelma kiinteistön käytöstä voi vaikuttaa muihin ja heidän elämänsä arkeen. Miten itse suhtautuisit naapurikiinteistöllä tapahtuvan toiminnan muutokseen heidän asemassaan? Siis yksinkertaisesti pyrkimällä ottamaan naapurit huomioon.
Tämän lisäksi kannattaa tiedustella esimerkiksi kiinteistön käyttöä valvovilta viranomaisilta mahdollisia rajoitteita omille suunnitelmille.
Millaisista asioista käyttöä rajoittavissa määräyksissä voisi olla kysymys:
Hyvin arkinen rajoite on, että kiinteistön käytöstä ei saisi koitua naapureille kohtuutonta meluhaittaa, pölyhaittaa, hajuhaittaa tms. Suunniteltu käyttötarkoitus voi näistä syistä vaatia viranomaisluvan, jossa asetetaan rajoitteita suunnitellulle toiminnalle.
Normaalissa asumisen arjessa tulee sietää ns. tavanomaisena pidettäviä asumisen ja elämisen ääniä, mutta silloinkin pitäisi yöaika rauhoittaa yölevon mahdollistamiseksi.
Metsänomistaja on huonoimmillaan saanut jopa rangaistuksen omistamansa metsän puiden kaatamisesta. Kulloinkin voimassa olevien metsän käyttöä rajoittavien määräysten sisaltö kannattaa ennen hakkuita tarkistaa alan toimijoilta.
Asuinkiinteistöjen vuorauksesta on säädelty laissa. Siinä on kysymys pitkäaikaisesta asuinkiinteistön vuokrauksesta. Vuokraustoiminta on viime vuosina kuitenkin olennaisesti muuttunut. Vuokra-aika voi nykyisin olla päivä tai päiviä, viikko tai viikkoja eli siis hyvin lyhyt aika. Toiminta muistuttaa silloin helposti majoitustoimintaa.
Asuinkiinteistön lyhytaikaista vuokraamista rajoittavat säännökset:
Kaavoitusta koskeva lainsäädäntö antaa yhteiskunnalle valtuuden päättää kiinteistön käyttötarkoitukselle rajoituksia. Kiinteistö voi sijaita omakotialueella tai muutoin vakituiseen asumiskayttöön tarkoitetulla alueella. Kiinteistön kulloistakin sallittua kayttoa kaavoituksen kannalta arvioidaan harjoitettavan toiminnan tyypillisten vaikutusten perusteella. Siten esimerkiksi omakotialueeksi kaavoitettua aluetta pitää käyttää vakituiseen asumiseen.
Voimassa olevat rakentamista koskevat säännökset säätelevät kuhunkin käyttötarkoitukseen rakennettavien rakennusten ominaisuuksista ja erityisistä rakenteellisista vaatimuksista.
Rakennuslupa rakentamiseen haetaan ja myönnetään tiettyyn käyttötarkoitukseen. Rakennusta tulee käyttää rakennusluvan mukaiseen käyttötarkoitukseen.
Viranomainen voi siis puuttua kiinteistön lyhytaikaista vuokraamista koskevaan toimintaan kaavoitusta ja rakennuslupaa koskevien määräysten perusteella. Lyhytaikaisen vuokraustoiminnan sallittavuutta on arvioitu Korkeimman hallinto-oikeuden päätoksissä viimeksi tämän vuoden aikana.
Kirjoittaja on hämeenlinnalainen asianajaja.