Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Paperihuoneen syyskuun näyttelyt yhdistävät kuvataidetta ja sanoja – Sairaalakokemuksestakin voi syntyä uniikki teos

Kuvataiteilija Tarja Turpeisen Sivumerkintöjä-niminen näyttely koostuu akryylimaalauksista ja eri tekniikoin ja materiaalein toteutetuista taiteilijakirjoista.

Oululaisen taiteilijan näyttely on esillä Galleria Paperihuoneessa syyskuun ajan.

Maalaukset ja taitelijakirjat muodostavat yhtenäisen, japanilaista estetiikkaa henkivän, pelkistetyn kokonaisuuden.

Taiteen ja kirjallisuuden välimaastossa

Taiteilijakirja on kuvataiteen ja kirjallisuuden välimaastoon sijoittuva taidemuoto.

– Taiteilijakirja voi olla kirja tai kirjaa muistuttava teos. Se voi olla käsin tehty uniikki taideteos tai painettu, yleensä numeroitu ja signeerattu teos, Turpeinen kertoo.

– Teosteni lähtökohdat ovat usein tunneilmaisun ja sanojen välitilassa, siellä missä ei-sanallinen saa muotonsa. Käsitteellisyys kiinnostaa minua, ja kirja kiehtoo minua sekä abstraktina teoksena että konkreettisena, kolmiulotteisena esineenä, taiteilija pohtii.

Sairaalakokemus taideteokseksi

Sanojen lisäksi myös tilan käyttö, sommittelu, väri, viiva ja pinta ovat tärkeitä taiteilijalle.

Teoksen Socks II materiaalina on potilassukat sidottuna japanilaisen tilikirjan muotoon.

Teoksen idea on syntynyt taiteilijan omasta sairaalakokemuksesta. Sukkiin on kirjailtu verikoekoodeja ja viitearvoja.

Tilikirjan muoto vertautuu tilintekoon elämässä. Viimeisellä sivulla kysytään: ”Onko se tulos normaali vai epänormaali?”

Kuvan ja runon vuoropuhelua

Grafiikanpajan puolella on Paperihuone ry:n jäsentaiteilija Maritta Kärjen grafiikantöistä sekä Kaisla Savolan runoista koostuva näyttely Kesälapsi, runokuvia.

– Tapasimme pari vuotta sitten sattumalta. Huomasin, että Kaislan runot sanoittavat kuvani. Ehdotin näyttely-yhteistyötä ja Kaisla lähti mukaan, Kärki kertoo.

Yhteistyö tarjosi uuden ulottuvuuden, vaikka kummankin teokset ovat syntyneet itsenäisesti.

– Meillä on samoja teemoja, lapsuus ja vanhemmuus, joita tarkastelemme eri näkökulmista, Kärki ja Savola toteavat.

Katsojalla tulkinnanvapaus

Savolan runot ovat puhekielellä kirjoitettuja arkisia tarinoita, jotka tavoittavat jotain suurempaa.

Savola osallistui viime vuonna Suomen Sukututkimusseuran valtakunnalliseen Sukutarinat-kirjoituskilpailuun ja voitti kilpailun runollaan.

Kärjen ja Savolan näyttely muodostaa tarinallisen kokonaisuuden, joka sisältää toivoa ja surua. Katsojat voivat tulkita teoksia kukin omalla tavallaan.

Tarja Turpeisen ”Sivumerkintöjä” – sekä Maritta Kärjen ja Kaisla Savolan ”Kesälapsi, runokuvia” -näyttelyt ovat esillä Galleria Paperihuoneessa (Arvi Kariston katu 9) 29.9. asti. Kasvomaskisuositus.