Rokotevastainen väitti, että mahdollinen koronapassi rajoittaisi rokottamattomien ihmisoikeuksia.
Jestas, mitä potaskaa.
Asian voi helposti kääntää päinvastoin. Rokottamattomat rajoittavat tällä hetkellä aika helvetisti rokotettujen elämää.
Rokotetut! Nyt taisteluun, sillä meidän ihmisoikeuksiamme rikotaan ja vahvasti.
Ei nyt sentään. En missään nimessä kannata barrikadeja, mutta retoriikka, jota rokotusten ympärillä käydään on välillä harmillisen hölmöä.
Tietoa rokotuksista on saatavilla runsaasti, mutta asioita perustellaan ihmisoikeuksilla.
Kaikkea ei voi saada
Sinänsä ihmisoikeudet ovat tärkeä juttu, mutta tässä yhteydessä jotenkin kalskahtaa.
Toissa keväänä Suomi valitsi strategiakseen turvata yhteiskunnan heikompiosaisten elämän. Käytännössä ihmiset sulkeutuivat koteihinsa, hoitolaitoksiinsa ja etäkouluihinsa. Vaihtelevalla menestyksellä. Kukaan ei kuitenkaan huudellut ihmisoikeuksiensa perään, vaikka välillä hermoja kiristeli.
Suomessa me pääsimme vielä helpolla. Saimme liikkua ulkona, käydä muuallakin kuin ruokakaupassa ja apteekissa ja tavata ihmisiäkin.
Nyt sitten hyväosaiset hyväkkäät eivät kestä sitä, jos rokottamaton ei saa ihan kaikkea sitä samaa mitä rokotettu.
Ketä suojellaan?
Lauantain Kaupunkiuutisissa on juttu hoivakodeista. Edelleen hoivakodeissa on hoitajia, jotka eivät rokotusta ota. Syyt ovat henkilökohtaisia, eikä työnantaja voi tilanteelle mitään.
Jotenkin tuntuu absurdilta, koska eikö meistä jokainen haluaisi tehdä työnsä mahdollisimman hyvin ja turvallisesti? Ilmeisesti ei.
Rokottamattomat hoitajat ovat myös riskiryhmäläisten omaisia. Voisi kuvitella, että heistä olisi mukava nähdä rakkaitaan vailla rajoituksia.
Pitääkö rokotettujen pitää maskeja hamaan tappiin asti ja keskustella hoivakodissa olevan omaisen kanssa pleksin läpi, kun muutenkaan ei meinaa kuulla, halaamatta, koskematta. Vain sen takia, että yksi pitää ihmisoikeuksistaan niin kovasti kiinni. Se herättää närää.