Markku Jokinen katselee ulos ikkunasta Kerhoravintola Seiskassa.
Ravintolan kabinetissa kokouksiaan pitänyt Hämeenlinnan orkesteriyhdistys on päättänyt lopettaa toimintansa. 17 vuotta Hämeenlinnan kaupunginorkesterin intendenttinä toimineen Jokisen olo on haikea, mutta katkeruutta hän ei tunne.
– Soitin varusmiehenä juuri tässä samaisessa rakennuksessa vuonna 1993. Näihin vuosiin mahtuu paljon hienoja muistoja, Jokinen sanoo.
Verkatehdas vei
Orkesteri sinnitteli säästöliekillä ja yhä vähenevillä avustuksilla pitkään. Viime vuosina konsertteja pidettiin enää vain muutaman soittajan kokoonpanoilla.
Suurin syy orkesterin hiipumiseen on Jokisen mukaan Verkatehtaassa.
– Sinne alettiin tuoda korkealla profiililla ja isolla rahalla tehtyjä konsertteja. Kaupungin musiikkikulttuuri muuttui sellaiseksi, että esityksiä alettiin ostaa ulkoa. Ymmärrän kuitenkin, että se on luonnollinen kehityskulku. Ilman orkesteriyhdistyksen puheenjohtajan Maire Rissasen sinnikkyyttä toimintamme olisi loppunut jo aikoja sitten, Jokinen tuumaa.
Mustaa huumoria
Vielä Verkatehtaan tulonkin jälkeen orkesterissa riitti kuitenkin tulevaisuuden uskoa ja kipinää.
Jarmo Sermilä sävelsi orkesterille uusia teoksia ja vuonna 2011 järjestettiin peräti 21 konserttia.
– Oli iso isku, kun Raatihuone vietiin meiltä esitys- ja harjoituspaikkana. Oli jo valtakunnan tason mustaa huumoria, kun kaupunki myönsi vuonna 2015 meille 1500 euroa koko vuoden konserttitoimintaan. Sitä ei voinut olla hihittelemättä, Jokinen muistelee.
Rahaan ja koronaan
Orkesteri on esiintynyt viime vuosina kouluissa ja kirkoissa sekä konsertoinut erityisesti Hämeenlinnan pitäjissä.
– Olemme olleet jonkinlainen sissiorkesteri, joka on toivonut talvisodan ihmettä.
Lopulta orkesteriyhdistys kaatui huonoon rahatilanteeseen ja koronaan.
– Jarmo Sermilän jääminen pois orkesteriyhdistyksen toiminnasta oli myös minulle henkilökohtaisesti yksi iso asia, joka vaikutti päätökseen.
Hukattu mahdollisuus
Kun yhdistys vielä jaksoi taistella orkesterin puolesta, Jokiselta tivattiin usein, miksi sen muusikot tulivat muista kaupungeista.
– Hämeenlinnassa ei ole musiikin ammattikoulutusta, niin yksinkertaista se on. Eihän HPK:n pelaajiltakaan kukaan kysy, missä he ovat syntyneet, mutta joukkue on hämeenlinnalainen ja tuo mainetta sekä näkyvyyttä kaupungille, Jokinen pohtii.
– Jos orkesteriin olisi panostettu, se olisi voinut olla hieno käyntikortti kulttuurikaupunki Hämeenlinnalle.