Tänä talvena olen löytänyt itseni Espoosta norkoilemasta asematunnelista. Olen odottanut siellä Jesseä ja pälyillyt ohikulkevia. Sama juttu Järvenpäässä jossain Nesteen pihamaalla.
Aina on paikallinen Jesse saapunut.
Kyseessä ovat olleet lapseni second hand -kaupat. Niitä nuoriso tekee nyt villinä sosiaalisessa mediassa. Tavara vaihtaa omistajaa.
Näissä kaupoissa yleensä merkillä on väliä.
Olen ollut iloinen, että kaikkea ei tarvitse haluta kaupasta vaan haluamansa voi löytää käytettynä. Nuorisolla kun on tapana himoita jotain tiettyä juttua, jota sitten käytetään aikansa, jonka jälkeen tulee uusi pakkosaada.
Koska kierrätysmarkkinat ovat käyneet kuumana, ovat yhdet pieneksi jääneet merkkilenkkarit vaihtuneet jo toisiin, jonka jälkeen tilalle on tullut huppari ja viimeisenä college. Yhden hinnalla siis neljä tuotetta.
Legit check
Aikuisten ryhmissä kauppaa käydään lähinnä av ja yv-tunnuksilla. Nuorten ryhmissä koodikieli on toisella levelillä. Se on vaatinut melkoista salapoliisityötä, että tajuaa edes, mistä puhutaan.
Usein kauppoja käydään face to face, jolloin tuotteen tarkistaminen on helppoa.
Kaikki myyjät tai ostajat eivät ole legit (luotettavia), kuten alan sanastossa sanotaan. Sen vuoksi postitse käytävään kauppaan liittyy riskejä, joita on opeteltu kaupanteon yhteydessä.
Yksi ostajaehdokas halusi ostaa poikani lenkkarit. He kävivät keskustelua englanniksi somessa. Ehto oli, että rahojen pitää olla tilillä, jotta paketti lähtee.
Eri pankista johtuen rahat eivät näkyneet tilillä heti. Siinä välissä ostaja ehti jo soittaa ja lähettää lukuisia viestejä, että maksoi kengät kaksi kertaa ja toinen kerta olisi palautettava.
Minä siinä sitten jo viisastelin, että täyttä huijausta koko juttu. Tästä ei kauppoja saada.
Piti syödä sanat, sillä siellähän ne rahat olivat tuplana. Palautimme toisen summan ja lenkkarit saivat uuden omistajan.
Aina joukossa on yksi huijari
Meillä oli jo lukuisia hyviä kauppoja takana. Sitten sattui teinihuijari ja tämän äiti tielle. Kuvattu tuote ei ollutkaan ihan sitä, mitä kuvassa oli.
Meiltä lähetettiin kuvan mukainen huppari ja tilalle tuli rikkinäinen college. Se siitä sitten. Viestejä ja soittoja sinkoili, mutta ei niistä mitään apua ollut.
Hutiostos, mutta silti ekologisempi kuin hakea kaupasta uusi ja hylätä se sitten parin kuukauden kuluttua. Kierrätyskin vaatii veronsa.