Säästä ja ilmastosta puhutaan Suomessa yhä enemmän ja enemmän. Näköalapaikalla ja asioiden ytimessä on hämeenlinnalaislähtöinen Jussi Kaurola , joka nimitettiin elokuussa Ilmatieteen laitoksen pääjohtajaksi vuoden 2023 loppuun saakka.
Tuntuu, että sääennusteet pitävät tarkemmin kutinsa kuin ennen. Pitääkö paikkansa?
– Havainto on ihan oikea. Menetelmät ovat kehittyneet ja laskentakapasiteetti kasvanut. Satelliittien avulla pystytään entistä tarkemmin määrittämään ilmakehän alkutilanne, josta supertietokone laskee ennusteita.
– Jos otetaan kriteeriksi tietty tarkkuus, vuonna 2000 ennusteet olivat luotettavia kolme vuorokautta ja nyt on päästy viiteen vuorokauteen.
Kuinka pitkälle säätä voidaan luotettavasti ennustaa?
– Maksimissaan kahden viikon päähän, mutta tarkkuus ei ole vakio. Meidän ennusteemme tulevat Englannissa olevasta eurooppalaisesta sääennustuskeskuksesta, joka on selkärankamme. Kahden tulevan vuorokauden säätä tarkentelemme sitten yhteistyössä Ruotsin, Norjan ja Viron laitosten kanssa.
Ovatko kuukausien päähän kohdennetut “katso kesän lomasäät” -ennusteet sitten ihan puppua?
– Pitkän aikavälin ennusteita tehdään Englannissa, mutta niillä ei pyritäkään ennakoimaan vaikkapa yksittäistä sadealuetta vaan keskimääräisiä olosuhteita.
– Suomi on yksi hankalimmista paikoista pitkien ennusteiden tekemiseen. Alueellista matala- tai korkeapaineen aluetta ei voida ennustaa kuin enintään kahden viikon päähän, mutta keskimääräisen lämpötilan osalta se on mahdollista, vaikkakin haastavaa. Tämä tieto kiinnostaa esimerkiksi teollisuutta tai maataloustuottajia.
Saadaanko Suomeen enää kunnon talvia, lunta ja pakkasta?
– Kun ilmasto lämpenee, vaikutukset ovat suurimpia talvella ja pohjoisen pallonpuoliskon korkeilla leveysasteilla. Talvet lauhtuvat sekä lyhenevät ja tulevat olemaan Etelä-Suomessa usein lumettomia.
– Suomen ilmasto on lämmennyt esiteollisista ajoista kaksi astetta. Se ei kuulosta paljolta, mutta keskilämpötilan muutoksena se on suuri.
Mitä ajattelet tämän hetken ilmastonmuutoskeskustelusta?
– Kriitikkoja on edelleen, mutta tiedeyhteisön selvä enemmistö lähtee siitä, että ilmastonmuutosta pitää ryhtyä torjumaan. Valtion laitoksena me emme lähde kertomaan, mitä pitää tehdä, vaan tuotamme tutkittua tietoa tukemaan poliittisia päätöksiä, joissa joudutaan tekemään isoja arvovalintoja.
Otetaanko ilmastonmuutos Suomessa riittävän vakavasti?
– Suomessa sekä monissa Euroopan maissa otetaan ja halutaan näyttää esimerkkiä, mutta tarvitaan globaaleja ratkaisuja. Kyllä muuallakin maailmassa tiedostetaan, että ilmasto tulee lämpenemään aika paljonkin, mutta varsinaiset toimet ovat olleet pääosin selvästi hitaampia.
Mitä ajattelet ilmastoaktivisti Greta Thunbergista?
– Hän on laittanut itsensä likoon nostaakseen ilmastokysymyksiä esille, toiminut esimerkkinä ja varmasti pystynyt herättelemään ihmisiä.
Millaisia haasteita Ilmatieteen laitoksella on tällä hetkellä?
– Yhteiskunnallisesti meidän työllämme on iso tilaus ilmastonmuutokseen liittyvien asioiden tutkimuksessa ja vaikutusten arvioinnissa. Ajankohtainen haaste liittyy koronatilanteeseen, kun mahdollisimman paljon töitä tehdään etänä.
– Palvelupuolella fokus on jatkuvassa kehittämisessä. Tuotamme havaintoja, tutkimusta ja sääpalveluja maalta, meriltä, ilmastosta sekä avaruudesta ja asiakkaillemme on monenlaisia tarpeita etenkin turvallisuusnäkökulmiin liittyen.
Mikä sinua Suomen säässä eniten harmittaa?
– Marraskuun pimeys ja vesisateet. Jos on lunta maassa, niin se on hienoa, mutta viime vuosina ovat erityisesti harmittaneet huonot hiihtokelit etelässä.