Animalia haastaa kuluttajat ja yritykset miettimään muodin vastuullisuutta.
Marraskuun 29. päivänä vietetään kansainvälistä turkitonta perjantaita. Animalian Hämeenlinnan alueosasto järjestää silloin hiljaisen mielenilmauksen turkistarhausta vastaan. Tempaus osuu samalle illalle Black Friday -ostospäivän kanssa. – Emme osoita mitenkään äänekkäästi mieltä, vaan kannamme kylttejä, jotka tuovat asiaamme esille. Hyvin rauhallisissa merkeissä mennään, Marita Tanninen Hämeenlinnan Animaliasta kertoo.
– Aloitamme kävelykatu Reskalta kello 16 ja liikumme pääasiassa sen ja Goodmanin välisellä alueella. Mielenilmaus on kaikille avoin ja toivomme, että ihmiset lähtevät siihen mukaan.
Animalia haluaa saada jokaisen kuluttajan pohtimaan, haluaako tukea eläinten kärsimystä vai valita eettisempiä vaihtoehtoja. Samalla haastetaan yrityksiä ymmärtämään muotiin liittyvä vastuullisuus. Tannisen mukaan monet paikalliset vaateliikkeet ovat sitoutuneet turkittomuuteen, mutta jotkut vielä myyvät turkistuotteita.
– Suomi on tässä asiassa jälkijunassa. Turkistarhaus on kielletty monissa Euroopan maissa epäeettisenä. Ruotsissa on kettujen tarhaus kokonaan kielletty ja Norjassa samaan ollaan siirtymäajalla menossa.
Taloustutkimuksen viime vuonna toteuttamassa kyselyssä 69 prosenttia haastatelluista vastusti turkistarhausta nykyisessä muodossaan. Kyselyyn vastanneista 30 prosenttia haluaisi kieltää tarhauksen kokonaan ja 39 prosenttia sallisi sen vain siinä tapauksessa, että eläimillä olisi huomattavasti paremmat elinolosuhteet.
Eläintarhassa ketulle määritelty minimiala on 600 neliömetriä, mutta suomalaissa turkistarhoissa lain määräämä häkin koko on 0,8 neliömetriä.
– Verkkopohjaiset häkit aiheuttavat monenlaisia haittoja turkiseläinten hyvinvoinnille, koska lajityypillistä käyttäytymistä on mahdotonta toteuttaa tällaisissa olosuhteissa, Tanninen sanoo.
– Tästä aiheutuu eläimille muun muassa käytöshäiriöitä, apatiaa ja pelkotiloja. Virikkeinä häkeissä on usein vain puupalikka. Kettujen häkeissä on oltava makuuhylly, mutta pesäkoppiin ne pääsevät ainoastaan penikoimisaikaan.
Monissa Euroopan maissa eläinsuojelulakia on muutettu siten, että eläimille on tarjottava mahdollisuus lajityypilliseen käyttäytymiseen. Laki on käytännössä johtanut turkistarhauksen loppumiseen.
Vuonna 2013 Suomen eduskunta hylkäsi kansalaisaloitteen turkistarhauksen kieltämiseksi. Samalla todettiin, että eläinten oloihin pitää saada parannuksia, mutta Animalian mukaan mitään ei ole tehty.
– Turkistarhojen ketut elävät elämänsä ahtaissa ja virikkeettömissä häkeissä vain ihmisen turhamaisuuden tähden. Vuotuisissa eläinsuojelutarkastuksissa yli puolet tarhoista on saanut huomautuksia turkiseläinten oloista, Tanninen toteaa.
Suomalaisen turkistarhauksen puolustajat vetoavat sen asemaan elinkeinona, mutta maailmalla asenteet ovat ehkä lopullisesti muuttumassa.
– Turkisten hinta on laskussa ja tästä syystä ne päätyvät yleensä somisteisiin, kuten takkien kauluksiin ja pipojen tupsuihin. Kuluttajien on hyvä olla tarkkana, Tanninen neuvoo.
– Fur Free Retailer on kansainvälinen merkintäjärjestelmä, johon sitoutuneet myyjät ja merkit eivät pidä valikoimissaan aitoja turkiksia tai turkissomisteisia tuotteita.