Kymmenen vuotta sitten Hämeenlinnalla oli vahva asema hallintokaupunkina eikä vetovoimasta ollut huolta. Nyt tilanne on toinen. Ulkopuolista vauhditusta ei enää ole, vaan menestys on luotava itse.
Asema hallinnon keskuksena toi kaupunkiin korkeasti koulutettua väkeä, jonka palkat maksoi valtio. Viranhaltijat toivat mukanaan perheensä ja väkiluku ja verotulot kasvoivat kuin itsestään. Osa valtion palveluksessa olleista jäi eläkepäivikseenkin seutukunnalle.
Tilanne muuttui, kun valtio purki sekä siviili- että sotilaallisen aluehallintonsa. Hämeen lääni muuttui vuonna 1997 keinotekoisen tuntuiseksi kuuden maakunnan Etelä-Suomen lääniksi, joka lakkautettiin vuonna 2009. Useamman sadan työpaikan sotilasesikuntien muutto pois alkoi hieman aiemmin, vuoden 2007 lopussa.
Olimme suuri menettäjä. Hallintokaupungin identiteetti murtui ja kun opettajakoulutus siirtyi Tampereelle, meni myös yliopistokaupungin asema. Nyt tarvitsemme perusteellisen analyysin ja sen perusteella määritetyn tahtotilan, jota kohti kuljemme sivuillemme vilkuilematta. Ulkoa apua ei ole odotettavissa, kovaa kilpailua naapurimme Lahden kanssa sitäkin enemmän.
Lahti on 120 000 asukkaan keskus, joka on päättänyt suuntautua pääkaupunkiseudulle. Hämeenlinnassa on hiukan yli puolet Lahden asukasmäärästä, emmekä ole linjanneet haluammeko olla Helsingin takamaa vai muun Suomen etuvartio. Painoarvomme nousisi, jos Hattula ja Janakkala olisivat osa Hämeenlinnaa, mutta tämä kaikkia hyödyntävä liitos ei näytä todennäköiseltä.
Jos päädymme Helsingin takamaaksi, rinnastumme Riihimäkeen ja Hyvinkääseen. Omien vahvuuksien kehittämisen sijaan olemmekin jo nostaneet rautatien asemaan, johon se ei itseään kunnioittavassa kaupungissa kuulu. Tyydymmekö olemaan rautatiepysäkki vai haluammeko enemmän?
Tampereen merkitys meille on vahvistunut tällä vuosituhannella. Syitä on ainakin kolme: ensiksi Tampereen voimakas kehitys, toiseksi moottoritie ja kolmanneksi tiivistynyt yhteistyö terveydenhuollossa. Noin 400 000 asukkaan Tampereen kaupunkiseutu on Helsingin ohella Suomen toinen kasvukeskus ja houkuttelevuuskyselyissä se on vuodesta toiseen suosituin.
Hämeenlinnan ja Tampereen väli lyheni vuonna 2000, kun moottoritie valmistui. Uusi väylä supisti automatkan neljäänkymmeneen minuuttiin ja heräsimme siihen, että Tampere on ihan vieressä. Selvästi lähempänä kuin Helsinki.
Toiminnallisesti Tampere on meille tärkeä terveydenhuollon tiiviin yhteistyön takia. Kun tutkimuksia ja hoitoja on keskitetty Tampereelle, ovat potilaskäynnit ja henkilökunnan vaihto lisääntyneet. Yhteistyö on lähentänyt arjen suhdetta Tampereeseen. Tässä yhteistyössä olemme voittajia.
Vaikka Helsinki on meille tärkeä työssäkäynti- ja kokoustamiskaupunki, ei Helsinki tarvitse meitä mihinkään. Hämeenlinnan etu on lisätä yhteistyötä Tampereen kanssa. Tarvitsemme Tamperetta ja Tampere tarvitsee meitä. Yhdessä olemme vahvempia.