Hämeenlinnan kaupunginpuistossa on vanha huvimaja, joka on rakennettu kaupunkilaisten iloksi 1800-luvulla vankityövoiman avulla. Huhtikuun museoesine huvimajan pienoismalli on nähtävillä Museo Skogsterissa Ooh, Hämeenlinna! -näyttelyssä. Pienoismallin on tehnyt yksi kaupunginpuiston huvimajan rakentaneista vangeista — pelätty puukkojunkkari Isontalon Antti , joka suoritti vankeustuomiotaan Hämeen linnassa. Hän istui tuomiotaan taposta ja useista muista rikoksista Hämeenlinnan rangaistusvankilassa 1870-luvulla. Isontalon Antti itse kiisti tapposyytteen lopun ikäänsä, mutta hän piti pitkää 12 vuoden tuomiotaan muiden rikostensa vuoksi oikeutettuna. Vankeusaikana Isontalon Antti käyttäytyi hyvin. Huvimajaa varten hän teki Museo Skogsterin näyttelyssä esillä olevan pienoismallin, joka oli aikoinaan myös maaherran lasten ja lastenlasten nukkekotina. Maaherra von Ammondtin tytär Dagmar kertoo muistelmissaan, että tällä “lähes jättiläismäisellä” vangilla oli tapana vetää häntä kelkassa ja miten Isotalo oli mukana rakentamassa maaherran puistoon lapsille myös kelkkamäkeä. Isontalon Antti oli yksi tunnetuimmista johtohahmoista Etelä-Pohjanmaata pihdeissään pitäneessä puukkojunkkariliikkeessä. Aihetta tutkineen professori Heikki Ylikankaan mukaan liikkeessä purkautui usein vailla tulevaisuuden näkymiä olevien nuorten miesten turhautuneisuus. Väkivallan ja pelon avulla etsittiin yhteisössä omaa paikkaa ja arvostusta. Puukkojunkkareiksi ajautuivat erityisesti talollisten nuoremmat pojat, joilla ei ollut taloudellisen tai sosiaalisen nousun mahdollisuuksia. Samaan aikaan myös siirtolaisuus alkoi yleistyä ja osa ratkaisi tilanteen lähtemällä etsimään uuden elämän edellytyksiä Amerikasta.
