Syyskuisena iltana Turvan kentällä treenaa kolme futisjoukkuetta samaan aikaan. Lammin Vedon puheenjohtaja Harri Majuri kertoo, että kaksi niistä harjoittelisi Untulassa, jos se olisi mahdollista.
– Untulan kenttä on osoittautunut sen verran kovaksi ja huonokuntoiseksi, että olemme mieluummin Turvalla, joka on hyvässä kunnossa.
Lammin ulkoliikuntapaikat ovat kaupungin sopimuksella Destian hoidossa. Untulan kenttää ei ole kasteltu kesällä ollenkaan. Majurin mukaan asiaa on kyselty parannusta paikalliselta urakoitsijalta ja kaupunkirakenteesta.
– Kastelu ei vielä tänä vuonna toteutunut, mutta toivottavasti jatkossa sitten, hän sanoo.
Untulan kentällä on juoksuradat yleisurheilijoita varten. Nekin ovat kuluneet niin huonoiksi, että niiden mitastakaan ei enää ota täysin selvää.
Majurin mukaan olisi erittäin tärkeää, että pienetkin kentät olisivat hyvässä kunnossa, sillä se olisi yksi osa harrastuskokemusta.
Kaupungin sivistys- ja hyvinvointilautakunta linjasi äskettäin, että Untulan kenttä pitäisi korjata pian, ja ehdottaa kaupunkirakennelautakunnalle, että urakka listattaisiin vuoden 2019 investointiohjelmaan.
Turvan kenttä Lammin keskustassa sen sijaan on jopa loistavassa kunnossa. Ansio siitä menee isosti seuran omalle talkootyölle.
– Keväällä kylvimme nurmikon siementä, ja samalla kenttä jyrättiin. Aikaisempina vuosina olemme itse lannoittaneetkin, nyt tehtiin keväällä harjaus. Paikallisilta nurmikonviljelijöiltä olemme saaneet kalustoa lainaksi. Olemme tehneet huoltotoimia, joista emme edes tiedä, sisältyvätkö ne hoitourakkaan. Mutta tärkeintä on, että kenttä on kunnossa, Majuri sanoo.
Seuraihmiset piirtävät joka viikko itse myös rajaviivat kenttään. Majurin mukaan homma ei ole yksinkertainen, sillä talkoolaisten on sovitettava työ sään, pelien ja omien töidensä mukaan.
Jo vuosien ajan lammilaisella urheiluväellä on ollut haaveena saada pitäjään tekonurmikenttä. Lammi on Iittalan lisäksi alueen ainoita paikkakuntia, joissa tekonurmea ei vielä ole. Keväällä ottelut joudutaan pelaamaan hiekalla.
– Olisihan se hienoa saada tekonurmi, mutta ymmärrämme kyllä realiteetit. Harrastajamäärämme ovat siihen ehkä liian pieniä, Majuri harmittelee.
Vedolla on tällä hetkellä harrastajia puheenjohtajansa mukaan kuitenkin kiitettävän paljon, noin 150. Muutaman hiljaisen vuoden jälkeen määrä on ollut nouseva.
Liiton sarjoissa pelaavia juniorijoukkueita saadaan kasaan vähintään joka toinen vuosi, ja kaikkiaan toimintaa on 4–5-vuotiaista futiskoululaisista yli kuusikymppisiin ikämiehiin. Jalkapallojoukkueita on 7, ja lisäksi talvella on miesten futsaljoukkue. Edustusjoukkue pelaa kaudella 2018–19 Tampereen piirin 5. divarissa.
Tänä kesänä Veto on laajentanut toimintaansa perustamalla soveltavan jalkapallon ryhmän. Joukkueeseen kuuluu aikuisia harrastajia noin parikymppisistä nelikymppisiin.
Majuri hoitaa seuran puheenjohtajuutta nyt kolmatta vuotta. Hänen mukaansa seurassa on kiva talkooporukka, jolla on valtava vaikutus siihen, että työ tuntuu mukavalta. Mutta kuten moni muukin seura, Veto kaipaa lisää valmentajia.
– Sanotaan, että olemme pärjänneet, mutta jatkuva rekry on päällä, hän sanoo.