Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

"Kolmannesta itsenäisyystaistelusta" rakentuu uudenlainen kansalaismedia

– Suomessa tarvitaan kolmas itsenäisyystaistelu, Hämeenlinnan Kaupunkiuutisten kolumnisti, pitkän linjan journalisti, kustantaja ja tietokirjailija Veli-Antti Savolainen sanoo. Hän on rakentanut kaikessa hiljaisuudessa aivan uudenlaisen monimediakokeilun nimeltään “Kolmas itsenäisyystaistelu”.

Sen perustana on laaja, poleeminen tietoaineisto, joka jaetaan yleisölle uudella tavalla.

Savolaisen kehittämässä muodossa vastaava mediakokonaisuutta ei ole toteutettu vielä missään päin maailmaa.

Media-aineistoon ja kirjaan liittyy mm. 600 älyruudun digitaalinen tietokuvateos, äänikirja ja muuta audio- ja videoaineistoa, tiedon syvennystä, pikalukua, opiskelua ja opettaja-aineistoa varten.

Lopputuloksena on tietokirjasarja, liikkuvaa kuvaa ja puhuttua sanaa verkossa, grafiikkaa, lyhyitä ja pitkiä juttuja, sanomalehtiartikkeleita, oppimateriaalia kouluille sekä kirsikkana kakun päälle kansalaisjournalismia jalostetussa muodossa.

Hämeenlinnan Kaupunkiuutiset on alkuvaiheessa ainoana painettuna lehtenä osana laajaa monimediakokonaisuutta. Tulevaisuudessa yhteistyökumppaneiden määrä laajenee.

Kriittisestikin asioita lähestyvä Savolainen kertoo, että yksi “Kolmannen itsenäisyystaistelun” idea on synnyttää keskustelua tärkeistä asioista, jossa aloitteentekijänä on hän itse, seuraavana kommentoijana joku ennalta sovittu suomalainen alan asiantuntija.

– Kirjan prosessi on ennennäkemätön. Ennen lopullista tietokirjaversiota käydään ohjattu kansalaiskeskustelu, jonka tulokset liitetään lopulliseen teossarjaan ja opetusaineistoihin, Savolainen selvittää.

Keskustelu etenee siten, että joka perjantai Savolainen esittää tiiviin ”teesin”, kiistakirjoituksen tai ratkaisumallin Kansalaismediassa. Pidemmät perustelut teesille voi lukea, kuunnella tai katsoa e-kirjasta. Useimmiten valittu ”antiteesin” esittäjä argumentoi näkökantoja. Sen jälkeen alkaa “spekulaatio”, johon kaikki voivat ottaa osaa. Tästä syntyy uusi teosmuoto, jossa tehdään johtopäätöksiä, synteesi.

Savolaisen mukaan vastaväittäjiä tulee kaikista puolueista ja kansalaisryhmistä – ennen kaikkea asiantuntijoita.

– Kiistakirjoitukset Suomen, Euroopan ja maailman tulevaisuuden suunnasta ovat merkittävässä asemassa. Haluan käydä kansalaiskeskustelua tulevaisuuden yhteiskunnallisista ratkaisuista, Veli-Antti Savolainen kertoo.

Savolainen muistuttaa, että päätavoite on kuitenkin itse idea, kirjoittaa aikamme historiaa tänään; laadukas ja uusia avaava analyysi Suomesta ja maailmasta meidän aikanamme ja tehdä ehdotuspitoinen skenaario: katsoa miltä huominen näyttää tänään.

– Uusi ilmaisu, ison tieto- ja idea-aineiston tuottaminen, itse, jokamiehen välineillä optimaaliseen monijakelukanavaan, uusi, mediavälinerajat rikkova jutturakenne on ollut mediallinen tavoite, toinen missio.

“Kolmas itsenäisyystaistelu” on tiukkaa asiaa oleva sisältöcocktail tutkivaa ja osin hutkivaakin journalismia, tietokirjallisuutta, pitkiä ja lyhyitä asia-artikkeleita, henkilökuvia ja analyyseja päämääränä uusien ratkaisujen löytyminen.

Savolainen painottaa, ettei hänellä ole poliittisia tavoitteita, vaan halu osoittaa se, että pienilläkin kustannuksilla voi yksi ihminen toteuttaa laadukasta journalismia ja tietokirjallisuutta. Kokonaisuuteen liittyy myös eri oppilaitosten käyttöön suunnattu oppikirjallisuusaineisto.

– Sisältö toteutuu uudella, jokaisen ulottuvilla olevalla, koreilemattomalla älytekniikalla, mutta syvällä sisällöllä. Kaikki esitystavat – kirjat, ääni, kuva, kynä – ovat käytössä. Työvälineet ovat samat kuin omasi, älyviestimet; PC, tabletti, älypuhelin ja kamera.

– Haluan omin käsin tehden näyttää, miten moneen uusi media nyt vihdoin taipuu, malliksi kenelle vain.

Nimensä “Kolmas itsenäisyystaistelu on saanut siitä, että monimediakokonaisuus on periaatteessa jatkumoa Savolaisen aiemmalle kirjalliselle tuotannolle – tavallaan sen kolmas osa.

– Vuonna 1993 ilmestyi kirja Suomen Strategia – holhousvaltiosta aloite- ja yrittäjävaltioon, jonka kirjoitin parin vuoden määrätietoisten keskustelujen jälkeen, Cristina Anderssonin, Curt Lindblomin, Yrjö Pessin, Pentti Hakulisen, Hannu Tervosen ja Jermu Laineen ja omista viisauksistani. Se osui lamalääkkeeksi 146 ehdotuksellaan masentuneeseen Suomeen.

Vuonna 1996 ilmestynyt ”Kohtaamisyhteiskunta” oli ensimmäinen eurooppalainen analyysi ja huomishahmotus tietoyhteiskunnan poliittisista, taloudellisista, kulttuurisista vaikutuksista työhön ja ihmiselämään; luontoon.

– Kohtaamisyhteiskunta oli teos, josta tuli best seller ja yli sadan luennon savotta minulle. Kirjoitin itse alkupuoliskon, ja omat lukunsa tekivät Pekka Himanen, Dan Steinbock, Jari Sarasvuo, Klaus Oesch, Jarmo Kalm, Tauno Heikkilä, Jaakko Visuri ja Kari Hintikka, Savolainen avaa taustoja nyt aivan uudentyyppiselle lähestymistavalle.

– Molempien kirjojen skenaariot osuivat hyvin ja monet ehdotukset ovat tulleet osaksi yhteiskuntaa. Nyt digitalisaatioksi kutsutun kehityksen suunta oli näkyvissä jo 20 vuotta sitten – jos halusi nähdä. Muutos ei ole ollut vain teknologiaa, mitä korostimme, vaan sen vaikutukset ovat ulottuneet työn murroksesta aina elämän muotoomme; ihmisten välisen kohtaamisen valtavaan muutokseen ja organisaatioiden tapaan toimia.

– Tein myös kymmenkunta oppikirjaa tietoyhteiskunta-asioista niin Suomeen kuin Afrikassa, jossa asuin monta vuotta. Palattuani sieltä 2006 alkoi näkyä, että käsillä on pian finanssikriisi. Edellisen laman kirjurina ymmärsin, että tässä tapahtuu suuri muutos.

Kiistakirjoitusten kahdeksan pääteemaa ovat uusi itsenäisyys ja itsehallinto, vallan ja rahan rakenteet, uusi kansalaisuus, työ & digitalisaatio, äly-yhteisöt & lähitalous, Suomen liittolaisuus, maailman arvojen mittaus, glokalisaatio vs. globalisaatio ja lopuksi syntyvä muutoksen mahdollisuuksien tiekartta.

– Kolmas itsenäisyystaistelu ”alkaa” kesäkuussa 2017 verkossa. Pala palalta.