Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Miniteatterin asema mietityttää tekijöitä

Hämeenlinnan kaupungin elämänlaatulautakunnan torstaina käsittelemä kulttuuri- ja liikuntapoliittinen ohjelmaan ehti aiheuttaa kuluvalla viikolla ison myrskyn teatterikentässä.

Ohjelman tulkittiin tarkoittavan ratkaisua, jossa kulttuuri- ja liikuntapoliittisen ohjelman sisälle on leivottuna Hämeenlinnan Miniteatteriyhdistyksen pakkoliitos Hämeenlinnan teatteriin.

– Siitä ei ole kysymys. Valtavasti väärinymmärryksiä, asiaa valmistellut projektipäällikkö Antti Vihinen vakuuttaa. Hän sanoo valmistelunkin olevan vielä kesken, vaikka osa elalan jäsenistä koki päättäneensä ”teattereiden pakkoliitoksesta”.

Vastaavanlainen kulttuuripoliittinen myrsky syntyi liki tasan vuosi sitten, kun Hämeenlinnan kaupunginorkesterin avustukset niistettiin alle toiminnan sietokyvyn.

Miniteatteri toimii aatteellisena, lasten ja nuorten teatterikasvatukseen erikoistuneena ja ammattimaisesti johdettuna yhdistyksenä, Hämeenlinnan teatteri on puolestaan kaupallisella pohjalla toimiva laitosteatteri.

Suurta hämmennystä sekä Miniteatteriyhdistyksessä että Hämeenlinnan teatterissa aiheuttaa se, ettei tulevaa teattereiden rahoitusratkaisua ole tuotu valmisteluvaiheessa keskusteluihin itse toimijoille.

Antti Vihinen sanoo, että keskusteltu on, teatterinjohtaja Kirsi-Kaisa Sinisalo ja Miniteatterin toiminnanjohtaja Marja Myllyniemi puolestaan vastaavat, ettei ole keskusteltu.

– Minä olen kuunnellut asiasta Vihisen ajatuksia, mutta vuoropuhelua ei ole käyty. Meidän johtokunnalle kukaan ei ole tehnyt mitään esitystä tai esitellyt asiaa, Marja Myllyniemi sanoo.

Kummankaan teatterin johtokunnissa ei ole käsitelty myöskään mahdollisesti tulevaa tilannetta, jossa kaupungin tuki suunnattaisiin Hämeenlinnan teatterin kautta myös Miniteatterille.

– En osaa hetimmiten sano, miten laitosteatteri voisi hoitaa Miniteatterin tehtäviä, Sinisalo aprikoi.

Antti Vihinen vakuuttaa vahvasti, ettei kyse ole Miniteatterin alasajosta, vaikka tällainen pelko on syntynyt.

– Tärkeintä olisi puhua asiasta avoimesti, Miniteatterin monitoimimies Mikko Myllyniemi sanoo. Samaa vaatii myös teatterinjohtaja Kirsi-Kaisa Sinisalo.

Eriävä mielipide

Lautakunnan jäsenille kulttuuri- ja liikuntapoliittinen ohjelma tuli tiedoksi esityslistan yhteydessä. Riikka Helenius (kesk.) jätti päätökseen eriävän mielipiteen.

Riikka Helenius sanoo lautakuntatyöskentelyn hankaloituneen viime aikoina, koska luottamushenkilöiden tiedonsaanti virkamiehiltä on vaikeutunut.

– Lautakunnassa ei synny vuorovaikutusta emmekä pääsee evästämään virkamiesvalmistelua, koska asiat valmistellaan meiltä pimennossa. Päätökset on usein tehtävä ”siinä samassa”, Helenius kritisoi aikaisemmasta toimintatavasta muuttunutta virkamiesvalmistelua.

– Kyllähän valmistelijoita pitäisi voida evästää siitä, mitä kaikkea ratkaisut voivat aiheuttaa, jos näistä vaikutuksista ei ole virkamiehillä itsellään käsitystä.

Hämeenlinna – lapsiystävällinen?

Hämeenlinna on saanut ensimmäisenä kuntana Suomessa ”Lapsiystävällinen kunta” -tunnustuksen vuoden 2013 lopulla.

Samassa elalan torstaisessa kokouksessa käsiteltiin satavuotiaan Suomen juhlavuotta 2017. Hämeenlinnan kaupunki kärkkyy merkittävää roolia juhlavuoden tilaisuuksista juuri lasten ja nuorten toimintojen mahdollistajana. Pöytäkirjassa on muun muassa seuraava teksti:

”Vuosi 2017 tulee olemaan satavuotiaan Suomen lasten ja nuorten juhlavuosi. Tähän perustuen on käynnistetty neuvottelut valtioneuvoston kanslian perustaman Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlavuoden edustajien kanssa. Neuvotteluja on käyty 2013 vuoden lopusta alkaen tavoitteena, että Hämeenlinnan kaupungin viestinnällinen kärki ja Suomi 100 brändi olisi lasten ja nuorten kaupunki. Valmistelut perustuvat Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlavuoden hankkeen periaatteille.

Hämeenlinnan kaupungin osuudeksi on suunnitelmassa käytetty 500 000 euron summaa, mutta korkeintaan 25 % kokonaisuudesta.