Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Äidinmaito – kallisarvoisia pisaroita

– Vauvalle ensisijainen ravinto on oman äidin maito, sanoo osastonhoitaja Tuija Jokela Kanta-Hämeen keskussairaalan synnytysosastolta. Äidinmaito sisältää vauvalle tärkeät ravintoaineet oikeassa suhteessa. Lisäksi imetys suojaa hengitys- ja välikorvatulehduksilta sekä suolistosairauksilta.

– Alkuun sitä viinirypäleen kokoiseen vatsaan tarvitaan vain muutama pisara. Maitoa ei heti rintoihin nousekaan, sitä kuitenkin edistää imetys.

Sairaalan synnytysosastolla imetyksissä ohjaavien kätilöiden apu tahtoo jäädä vähiin, sillä maito rintoihin nousee vasta pari-kolme päivää synnytyksen jälkeen, jolloin on normaalioloissa jo kotiuduttu. Tukihenkilö, imetystukiäiti astuu tarvittaessa kuvioihin terveydenhoitajan kotikäynnin jälkeen.

Hyvän olon hormonit

Hämeenlinnalainen Reeta Lahtinen on yksi paikallisista, kahdenkymmenen tunnin peruskoulutuksen saaneista imetystukiäideistä.

Hän korostaa lapsivuodeaikaa koko perheen yhteisenä aikana ja imetyksessä molempien: äidin ja vauvan hyvänolon tunnetta, oksitosinin, hyvän olon hormonien vaikutuksia kiintymyssuhteelle.

– Kulttuurimme on jollain tavalla vieraantunut imetyksestä. Sitä ei julkisesti paljonkaan näe, vaikka on luonnollinen asia. Imetystä voi hyvin jatkaa vaikka taaperoikään saakka, hän kannustaa.

– WHO:n suositus imetysajaksi on peräti kaksi vuotta, joten siihen meillä on vielä matkaa. THL:n suositus on reilu puoli vuotta, ja siihen se meillä keskimäärin jää. Maailmalla imetys kestää keskimäärin neljä vuotta.

Reeta Lahtisen mukaan tukihenkilöille tehtyjen yhteydenottojen kärjessä ovat vauvan käytöksen tulkinta ja epäilyt maidontulon katkeamisesta.

Hän muistuttaa, että tukiäidit ovat apuna ja tukena myös vierottamisessa, sitten kun sen aika on. Imetystä ei pitäisi lopettaa yht´äkkisesti. Siihen voivat protestoida lapsi ja äidin mieli, eikä se ole fyysisestikään terveellistä.

Tukiäidin hän sanoo toiminnassaan jättävän tietoisesti omat kokemukset taka-alalle, paitsi jos niistä kysytään.

Hyviä käytäntöjä

Halutessaan tukea imetykseen, voivat perheet pyytää avuksi vertaistuen, vaikka jo ollessaan sairaalassa osastolla.

”Maailman suloisimman vauvan,” vajaan kahden vuorokauden ikäisen poikavauvan vanhemmat Essi ja Jussi Paajanen Janakkalasta kertovat hienoisen jännityksen jo alkavan haihtua.

– Vähän olen jännittänyt, miten maito lähtee nousemaan, sanoo tuore äiti.

Reeta Lahtinen kannustaa vaihtamaan vauvaa rinnalta toiselle maidon nousua vauhdittamaan. Maidon eritys kasvaa yleensä itsestään vauvan tarvitsemalle tasolle. Kylläisyydestä kertoo tyytyväisenä nukahtava lapsi.

– Tärkeä on myös hyvä asento niin äidillä kuin vauvalla. Tämä vauva avaa jo suunsa. Äidin vatsalla ollessaan vauva jo luontaisesti ryömii kohti rintaa.

Äidin on huolehdittava myös omasta jaksamisestaan ja hyvinvoinnistaan: ravinnosta ja tarpeellisesta nesteestä. Imetyksen onnistumiseen vaikuttaa myös äidin mieliala. Oma roolinsa isällä, hän voi vahvistaa kontaktia vauvaan pitämällä tätä sylissä, äidin tapaan paidan alla paidan alla ja kylvettämällä.

Tärkeitä pisaroita ja hyvää oloa

Pohjoismainen Imetysviikkoa vietetään 12.-18.10.2015. Tällä kertaa kannustettiin uskomaan, että imetys ja työelämä mahtuvat samaan elämään.

Toimintaansa imetystukiäidit tekevät kerran vuodessa tapahtuvilla tempauksillaan. Sairaalassa synnytysosastolla päivysti Reeta Lahtisen lisäksi Sanna Finnberg.

Hämeenlinnassa vertaistukiryhmiä toimii MLL:n tiloissa iltaryhmä kuukauden toinen tiistai kello X, päiväryhmä kokoontuu Kumppanuustalossa aina kuukauden viimeisenä perjantaina, tänä vuonna vielä 30.10, 27.11 ja 18.12. aina kello 10–12. Tilaisuudet ovat maksuttomia ja avoimia kaikille kiinnostuneille.

Ongelmissaan voi myös soittaa, halutessaan vaikka nimettömänä, valtakunnalliseen tukipuhelimeen 09 4241 5300. Hämeenlinnan seudulla toimii lisäksi suljettu Facebook-ryhmä.

Osastonhoitaja Tuija Jokela haluaa muistuttaa, että äidinmaitokeskus synnytysosastolla kaipaa jatkuvasti maidon luovuttajia. Maito kaupunkialueelta haetaan, kauempaa sen voi toimittaa perille pakastettuna. Kanta-Hämeen keskussairaalassa vauvoja syntyi viime vuonna 1621, tänä vuonna syyskuun loppuun mennessä uusia kansalaisia on tullut 1120.