Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Paikallista porinaa: Apua sitä tarvitseville ja suojaa lapsille, kansalaisuuteen katsomatta

Venäjän Ukrainaan hyökkäyksen jälkeen 24.3.2021 mennessä jo noin 12 000 Ukrainan kansalaista oli hakenut tilapäistä suojelua Suomesta.

Luku on todennäköisesti tätä suurempi, sillä kaikki eivät ole vielä ehtineet jättää virallista hakemusta.

Hämeenlinnan kaupunkikin valmistautuu valtavaan pakolaismäärään, kun viranomaisten arvion mukaan ainakin 40 000–80 000 pakolaista saattaa saapua Ukrainasta Suomeen tämän vuoden aikana.

Ihmisinä ihmisille

Olen kokenut suomalaisena ylpeyttä nähdessäni, kuinka suomalaiset ovat valmiina auttamaan Ukrainasta sotaa paenneita. Näinhän sen pitäisikin olla – olla ihmisiä ihmisille. Lukuisista järjestöistä on ollut myös suuri apu tämän kansainvälisen katastrofin keskellä.

Suomalaisten auttamishalu ukrainalaisia kohtaan onkin tällä hetkellä korkea, mutta on mahdollista, että tilanne muuttuu kriittisempään suuntaan sodan pitkittyessä.

Jokainen yhtä arvokas

Tärkeintä on se, että ymmärrämme jokaisen ihmisen olevan arvokas, eli pakolaisia ei saisi kohdella eriarvoisesti rodun ja uskonnon perusteella. Ainoa avun saamiseen vaikuttava kriteeri pitäisi olla avun tarve.

Suomessa on myös monia paperittomia, jotka eivät ole pystyneet palaamaan kotimaahansa turvapaikanprosessin päätyttyä. Heitäkin on autettava ja tarjottava heille mahdollisuus ja tuki kotiutua tähän yhteiskuntaan, mikä on kaikkien etu.

On toki ymmärrettävä myös tämän ukrainalaisia kohtaan koetun auttamishalun historiallinen tausta.

Varsinkin itä-Euroopan mailla on kullakin oma historiansa entisen Neuvostoliiton eli nykyisen Venäjän kanssa – niin kuin on myös Suomella. Siksi niissä koetaan erityistä solidaarisuutta ja myötätuntoa ukrainalaisia kohtaan. Näemme itsemme ukrainalaisten tilanteessa.

Lapsia suojeltava

On aivan päivänselvää, että moni ukrainalaisista pakolaisista tarvitsisi psykologista apua, etenkin lapset traumaattisten sotakokemustensa johdosta. Myös siihen pitäisi varautua.

Ja kaikkia lapsia on hyvä suojella järkyttävien ja pelottavien uutisten liialta katsomiselta. Vanhempien pitäisi seurata lasten tilannetta sotauutisten tulvassa. Alle kouluikäisten olisi parempi olla näkemättä niitä ja vastaavia lapsille sopimattomia ohjelmia laisinkaan.

On hyvä vanhempana miettiä etukäteen, ennen kuin vastaa lapsen esittämään kysymyksiin sotaan liittyen.