Ojoisten historioitsija ja loputtomien tarinoiden aarrearkku Veijo “Wete” Myllymaa oli viime viikon Apu-lehden haastattelussa puolisonsa Sylvi Lindellin kanssa.
Pariskunta muistelee lämminhenkisessä ja peräti neljän sivun mittaisessa jutussa aikaa, jolloin Ojoisten kaupunginosa oli vain peltoaukea, jonka läpi kulki yksi kurainen polku.
Lujaa henkeä
Jälleenrakennus 1940-luvun lopulla muutti Ojoisten ilmeen muutamassa vuodessa, ja alueelle muuttivat Karjalan evakot ja rintamamiesten perheet.
– Ojoisilla oli luja henki. Kun evakkoperheistä tuli ensimmäiset ylioppilaat, koko pellon väki oli juhlimassa, Myllymaa muistelee.
Komeeta juttua
Ojoisten ensimmäisen kerrostalon harjakaisissa soitti Irwin Goodman.
– Mentiin sitä määkijää kuunteleen, kun kerran muutkin. Timpurit joi pilsneriä pulleaposkisista pulloista. Katseltiin, että komeeta juttua, Myllymaa kertoo.
Irwin lauloi vierailevana solistina Eddy and the Lighnings -yhtyeessä, jonka nokkamies Tapani Lehikoinen oli Ojoisten poikia. Harjakaisissa Myllymaa tapasi myös samoilla kulmilla asuneen Markku Veijalaisen, evakkojen jälkeläisen, joka ilmoitti ryhtyvänsä radiotoimittajaksi.
Artikkelin on kirjoittanut hämeenlinnalainen Juha Kauppinen.