Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Asiaa lainsäädännöstä: Kilpailukieltosopimus työsuhteessa – Keneen sitä voidaan soveltaa ja millä perusteilla?

Kilpailukielto ja siihen liittyvät ehdot työsopimuksissa ovat yksi asianajajilta usein kysytyistä kysymyksistä.

Kilpailukielto tarkoittaa sitä, että työntekijää ei työsuhteen päätyttyä saa siirtyä töihin kilpailijalle tai perustaa sellaista yritystä, joka kilpailee entisen työnantajan liiketoiminnan kanssa.

Kilpailukiellon kesto määritellään sitä koskevassa sopimuksessa.

Intressit vastakkain

Työsopimuslain kilpailukieltoa koskevassa säännöksessä sovitetaan yhteen vastakkaisia intressejä.

Yrityksen intresseissä on sitouttaa työntekijä eli turvata kilpailukyky tilanteessa, jossa sen avainhenkilöksi luokittelema työntekijä siirtyy kilpailijan palvelukseen.

Työntekijän näkökulmasta työpaikan vaihtaminen tai esimerkiksi oman yrityksen perustaminen voi hankaloitua, jos työsopimukseen sisältyy kilpailukielto.

Kilpailukieltosopimus on mahdollista tehdä työsuhteen alkaessa tai sen aikana. Usein kilpailukiellosta sovitaan työsopimuksessa.

Kriteerit tapauskohtaisesti

Työsopimuslain mukaan kilpailukieltosopimus työsuhteessa edellyttää erityisen painavaa syytä.

Painavan syyn kriteerin täyttymistä arvioidaan aina tapauskohtaisesti.

Arvioitavaksi tulevat työnantajan toiminnan laatu ja liikesalaisuuksien suojan tarve ja toisaalta työntekijän asema ja työtehtävät.

Oltava perusteltavissa

Kilpailukieltosopimuksella voidaan rajoittaa ainoastaan sellaista työtä, joka ilmeisesti vahingoittaa työnantajaa.

Pelkkä pyrkimys rajoittaa kilpailua ei ole hyväksyttävä syy kilpailukieltosopimuksen tekemiselle.

Käytännössä kilpailukieltosopimukset ovat yleensä perusteltavissa esimerkiksi, jos työnantaja harjoittaa tuotekehitys- tai tutkimustoimintaa ja työnantajayrityksellä on siten hallussaan liikesalaisuuksia, joita kilpailijoilla ei ole.

Asemalla merkitystä

Toisaalta merkitystä on myös työntekijän tehtävillä ja asemalla. Usein kilpailukielto sisältyy sopimuksiin, joissa työntekijä työskentelee esimerkiksi tuotekehityksen tai myynnin parissa.

Kilpailukielto voi yleensä olla perusteltu, jos kyseessä on johtavassa asemassa oleva henkilö.

Puhtaasti suorittavia töitä tekeviin työntekijöihin kieltoa voidaan harvoin soveltaa.

Olennaista on kuitenkin arvioida kilpailukiellon pätevyyttä sen pohjalta, onko työntekijällä hallussaan kilpailun kannalta arvokasta tietoa.

Sopimus velvoittaa

Mikäli kilpailukielto katsottaisiin päteväksi, voi työntekijälle seurata kilpailukiellon rikkomisesta velvollisuus maksaa työnantajalle korvausta siitä aiheutuneesta vahingosta tai maksaa sopimussakkoa, mikäli tällaisesta on kilpailukieltosopimuksessa sovittu.

Työnantaja ei kuitenkaan voi estää työntekijää vaihtamasta työpaikkaa.

Sääntelyyn muutoksia

Kilpailukieltoja koskevaan sääntelyyn tuli muutoksia vuoden 2022 alusta. Edellä kuvatun erityisen painavan perusteen vaatimus sisältyy lakiin edelleen.

Muutokset koskevat työnantajan velvollisuutta maksaa korvausta kilpailukieltosopimuksesta.

Mikäli työntekijälle asetetun kilpailukiellon kesto on enintään puoli vuotta, on korvaus vähintään 40 %:a palkasta kilpailukiellon keston ajalta.

Mikäli kilpailukiellon kesto on puolestaan yli puoli vuotta, on korvauksen suuruus vähintään 60 %:a palkasta.

Vuoden siirtymäaika

Uusi säännös koskee kaikkia uusia muutoksen voimaan tulon jälkeen tehtyjä kilpailukieltosopimuksia ja yhden vuoden siirtymäajan jälkeen tietyin poikkeuksien myös vanhoja, ennen lakimuutosta laadittuja kilpailukieltosopimuksia.

Työnantaja voi tämän vuoden siirtymäajan kuluessa irtisanoa vanhan kilpailukieltosopimuksen ja välttyä siten korvausvelvollisuudelta.

Mikäli työnantaja ei halua solmia kilpailukieltosopimusta, johon sisältyy korvaus, voi se miettiä myös muita sopimuksellisia keinoja sitouttaa työntekijä ja suojella liikesalaisuuksia.

Ehdot kannattaa käydä tarkasti läpi

Työsopimuslain kilpailukieltoa koskeva säännös ei koske toimitusjohtajia ja toimitusjohtajasopimuksiin sisällytetäänkin usein omat asiaa koskevat ehdot.

Kilpailukielto on myös usein keskeinen ehto osakassopimuksessa.

Kilpailukieltoa koskevat ehdot kannattaa käydä aina tarkasti läpi sopimuksia solmittaessa, koska niiden taloudellinen merkitys molemmille työsuhteen osapuolille, työnantajalle ja työntekijälle, voi olla huomattava.

Mikäli kilpailukielto arveluttaa, kannattaa sopimus laadituttaa tai tarkistuttaa työoikeuteen perehtyneellä lakimiehellä.

Kirjoittaja on entinen pörssiyhtiön lakiasiainjohtaja ja nykyään asianajaja ja yrittäjä.