Kaksi herrashenkilöä hengaili Goodmanin tähtiaukion tienoilla. Jäin jutustelemaan, vaaleista ja mahdollisesta vaalivelttoudesta. Toinen herroista, puujalkavitsien taitaja, tokaisi: ”Jos ei tykkää vaaleista, niin voi äänestää vaikkapa punapäätä”.
Kanta-Hämeen Hyvinvointialueella asustaa 139 534 äänioikeutettua kansalaista. Heistä 74 476 jätti käyttämättä oikeuttaan, 65 058 käytti oikeuttaan. Äänestysprosentti oli 46,6. Surettaa, ihan sikana. Lämmin kiitos sinulle, joka äänestit.
Vain osa kansasta on puhunut
Kansa on puhunut ja pulinat pois! Ei! Osa kansasta on puhunut! Ja nyt, jos koskaan pitää pulista. Vaalien jälkeinen kriittinen keskustelu demokratian toteutumisesta tulee käydä myös paikallisesti. Oliko kyse poliittisesta piittaamattomuudesta? Kanavoituiko protesti nukkumiseen? Koronako kutisti äänestysinnon?
Kuitenkin. Jokaisella äänellä on väliä! Suomen ensimmäisissä aluevaaleissa kaikki puolueet saivat historiansa parhaimman tuloksen. Hiphurraa. Vaalimatematiikka on mielenkiintoista.
Nykynuoriso tietää kyllä
Ponteva poikaporukka, tupsahti joukkoon yksi ujo tyttönenkin, pyöri kauppakeskus Tavastilan tienoilla. Pysähdyin puhelemaan. Poikaporukka kertoi polleana tavanneensa Sebastian Tynkkysen torilla. Uteliaisuuttani utelin, mistä torilla turistiin. Muuan poika puhkesi puhumaan:” Bensan hinnasta puhuttiin”. Totesin topakasti, että nyt ei päätetä bensan hinnoista. Tietäväinen teini tuumasi: ”Kyllä mä tiedän. Nyt päätetään terveys- ja sosiaaliasioista”. Nykynuoriso on nohevaa.
Vaikuttamisen polku
Siitä on yli kymmenen vuotta kun Hämeenlinnaan perustettiin lasten ja nuorten kuulemisen työryhmä. Tavoitteena oli järjestää lapsille ja nuorille ikäkautensa mukaiset osallistumismahdollisuudet heitä itseään koskevaan päätöksentekoon sekä kaupungin palveluiden kehittämiseen.
Muistan kuinka kamarani nousi kananlihalle, kun näin ensimmäisen kerran piirrettynä sen Vaikuttamisen polun, jota lapset ja nuoret pääsevät kulkemaan. Tunsin positiivista kateutta. Kunpa minunkin kotikaupungissani olisi lapsuudessani piirretty polkua vaikuttamiseen. Kuva Vaikuttamisen polusta on nähtävillä kaupungin sivuilla.
Tulosten tarkastelun aika
Tutkitusti on todettu, että perheen sosioekonominen asema periytyy ja vaikuttaa erityisesti lasten tulevaisuuteen. Köyhillä lapsilla on enemmän kokemuksia siitä, että he eivät tule kuulluksi eikä heillä ole mahdollisuuksia vaikuttaa. Lapsiystävällinen Hämeenlinnan kaupunki on tehnyt jo neljän Unicefin tunnustuksen verran töitä osallisuuden vahvistamiseksi.
Olisiko meidän aika kysyä, millaista hedelmää Vaikuttamisen poluilla on syntynyt? Olemmeko rakentaneet kaupunkia, jossa haavoittuvassa asemassa olevat lapset ja nuoret kokevat kuuluvansa yhteisöön ja ovat tietoisia vaikutusmahdollisuuksistaan? Kohta on taas V- päivä. Odotan innolla nuorten aloitteita…