Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Paikallista porinaa: Alueelliset rahat – Onko maakuntavero tarpeellinen hyvinvointialueen talouden takaajana?

Sosiaali- ja terveyspalvelujen siirtyessä hyvinvointialueille tapahtuu myös valtavia muutoksia julkisissa rahavirroissa.

Keskustelu vaalien alla on kilpistynyt lähinnä siihen mitä mieltä ollaan maakuntaverosta ja onko maakuntavero tarpeellinen demokratian toteutumisen tai hyvinvointialueen talouden takaajana.

Monimutkainen rahoitusjärjestelmä

Parlamentaarisen maakuntaverokomitean viime maaliskuussa valmistunut raportti on todella mielenkiintoista luettavaa.

Ydinsisällön voisi tiivistää toteamalla, että verotus ja valtionosuus- ja sairausvakuutusjärjestelmä muodostavat Suomessa niin monimutkaisen kokonaisuuden, että verottavien tahojen lukumäärää ei voi lisätä, sillä ei voida tietää miten maakuntavero vaikuttaisi muihin rahoituslähteisiin ja rahoitustarpeisiin.

Tämä johtopäätös kuvaa valitettavalla tavalla hallintoa yleisemminkin. Olemme luoneet niin monimutkaisia järjestelmiä, että niiden välisiä vuorovaikutuksia ei pystytä enää arvioimaan luotettavasti.

Monikanavainen ja monimutkainen rahoitusjärjestelmä ei kuitenkaan saa olla esteenä toimintojen kehittämiselle.

Järjestelmää kokeillaan ensin käytännössä

Raportin mukaan hyvinvointialueiden halutaan ensin toimivan jonkin aikaa oikeasti ja käytännössä ja sen jälkeen maakuntaveroasia nostetaan esille uudestaan.

Eli käytännössä halutaan nähdä miten tällä hetkellä kunnallisverotuksessa olevat 12,39 veroprosenttia (tämänhetkinen arvio) vastaavat veroeurot vastaisuudessa kohdentuvat alueille tarvekehityksen, hyvinvointialueiden rahoituksen määräytymistekijöiden, sotesiirron muutosrajoittimen, järjestelmämuutoksen tasauksen ja siirtymätasauksen mukaisesti.

Järjestelmä on niin monimutkainen, että se on koeponnistettava muutaman kerran ennen kuin mahdollisia muutoksia aletaan tehdä.

Maakuntaverokomitean raportin lopputuleman voi toisaalta ymmärtää myös siten että valtio ei halua luopua keräämiensä maksujen ja verojen osalta päätäntävallasta niiden käytöstä.

Ainakin talousosaajille tarvetta

Ennustan, että vuonna 2035 on käytössä jonkin tyyppinen aluevero tai alueveromaksu, joka osittain muodostuu tämänhetkisistä valtionosuuksista. Ja vaikka tämä ei toteutuisikaan niin hyvinvointialueiden hallintoon tarvitaan talousosaajia.

Nykyinenkin valtionosuusjärjestelmän hallinta ja talouden ennakointi on kuntatasolla haastavaa ja vaatii osaamista.

Järjestelmä, jonka tulorahoitus on täysin valtionosuusjärjestelmään perustuvaa, on vielä haasteellisempi hallittavaksi.