Etta – Million Dollar Smile. Muovisesta tuotannosta huolimatta laulajan äänessä on jotakin verevää ja elämänläheistä, joka poikkeaa suurinta muotia olevista vinkujista ja kuiskailijoista.
Kertosäkeessä on mukavaa uhmakkuutta, melodiakoukussakin potkua ja artistin persoona puskee kappaleen ajatuksen hyvin läpi.
Linda Lampenius & Pete Parkkonen – Liekinheitin. Kaksikko on valovoimainen, mutta itse biisi on heikko, vaikka hienosti soitetut viuluriffit nostavatkin sen tunnelmaa.
Ei kai sille mitään voi, että tanakka tuotanto sekä näyttävien artistien hikoilu nostaa tämän Suomessa ykköseksi ja ehkä sama puree Euroopassakin. Mutta että liekinheitin?
Komiat – Lululai. Tämä biisi ponnistaa sellaisesta slaavilaisirlantilaisesta melodioiden aarrearkusta, jota en henkilökohtaisesti pysty vastustamaan yhtään. Fiilis tuo mieleen viisuvoittaja Aleksander Rybakin vuodelta 2009.
Biisi on toki vanhanaikainen, mutta toteutus raikas ja orkesteri supersympaattinen. Mahtaa kuitenkin olla liian ruisleipää muiden maiden viisufaneille.
Sinikka Monte – Ready to Leave. Eteeristä ja sumuista meininkiä, tuo mieleen fantasia- tai teinivampyyrielokuvien taustamusiikin.
Melodiassa on kekseliäisyyden häivä, mutta suvanto-osuuksien ja nostatusten siirtymä on outo ja töksähtelevä.
Lihaa ja verta ei tässä musiikkilarppauksessa ole piiruakaan.
Antti Paalanen – Takatukka. Hienolla pelimannilla ja musiikin tohtorilla on ollut mainio idea, mutta toteutus jää piippuun.
Kurkkulaulusoundi kaipaisi vastapainokseen aivan toisiin sfääreihin kohoavan kertosäkeen. Harmonikalla olisi myös passannut revitellä enemmän ja satsata sävellyspuoleen.
Mukava poikkeus tarjonnasta silti, avaa ehkä uusia uria.
Chachi – Cherry Cake. Tämä on jotakin maailman lopulliseen tuhoutumiseen johtavaa nuorisomusiikkia, josta meikäläinen ei ymmärrä mitään.
Laulaja-lausuja hoitaa kuitenkin hommansa ilmeisen hyvin ja ainakaan ei tarvitse kuunnella rallienglantia. Plussaa on myös jonkinlainen huumorin pilke silmäkulmassa.
Kiki – Rakkaudenkipee. Haudanvakavaa ja kaavamaista, synkkää lunastusta, jolla Suomen markkinoilla voi pärjätä, jos artisti muuten kiinnostaa ihmisiä. Euroviisuissa tällä ei ole mitään jakoa.