On kiistaton tieteellinen tosiasia, että jos lapsi on aloittanut varhaiskasvatuksessa liian varhain, ryhmäkoko on liian iso, lapsi viettää varhaiskasvatuksessa liian pitkiä päiviä ja hoitajat vaihtuvat, niin aggressioriski kasvaa. Se on todettu hyvin monissa tutkimuksissa, tohtori Aino Saarinen sanoo.
Sosiaalisten taitojen oppimisen sijasta alle kaksivuotiailla on tärkeämpää kiintymyssuhteiden kehittyminen ja alkava tunteiden kontrollointi.
Lapsen kehitys ensimmäisenä ikävuotena tarvitsee katkeamatonta suhdetta ainakin toiseen vanhempaan.
Tutkimustulokset osoittavat vallitsevan kehitysteorian kanssa yhdenmukaisesti, että lapsi ei ole kypsä siirtymään päiväkotiin alle vuoden ikäisenä.
Kokopäiväinen ryhmäpohjainen hoito päiväkodissa ei tue alle vuoden vanhan kehitystä, vaan saattaa olla jopa riski.
Kriittisin vaihe irtautumiselle ensisijaisesta hoitajasta on 8–10 kuukauden ikä. Tässä kehitysvaiheessa lapsella ei ole vielä keinoja käsitellä eroa.
.
Tuntikausien ero tutusta hoitajasta joka päivä on lapselle yksinkertaisesti liian pitkä.
Kun yhdessä laajimmista tutkimuksista tarkasteltiin kasautuvia tuntimääriä, NICHD-projektin (National Institute of Child Health and Human Development Study of Early Child Care) tutkijat havaitsivat, että alle vuoden vanhan vauvan hoitotuntien määrä ennusti kaikkein voimakkaimmin myöhempiä ongelmia.
Tutkimuksessa oli mukana 27 yliopistoa tai tutkimuslaitosta kymmenestä eri osavaltiosta tai kaupungista ympäri USA:ta.
Myös päiväkodin melu on stressin lähde. Melu häiritsee tarkkaavaisuuden kehittymistä, ja tarkkaavaisuus taas on keskittymistä edeltävä taito.
Näillä ratkaisuilla saatetaan vaikuttaa jopa siihen, kuinka paljon erityisopetusta, koulupsykologin palveluja ja masennuksen ja syrjäytymisen hoitoa myöhemmin tarvitaan.
Kuinka usein käydään keskustelua pelkästään lapsen näkökulmasta? Keskustelu on usein aikuis- ja työelämäpainotteista.
Totuutena pidetään, että ryhmä opettaa sosiaalisia taitoja. Tutkimuksen tuoma tulos on, että ryhmä vääränä ikäkautena haittaa oikeiden sosiaalisten taitojen oppimista.
Kasvattajat ja päiväkodin henkilökunta tekevät tulevan yhteiskunnan kannalta kaikkein arvokkainta työtä. He vaikuttavat ratkaisevasti ihmiskunnan tulevaisuuteen. He ansaitsevat kaiken arvostuksen ja tuen työlleen.
Psyykkisen vahvuuden kivijalka rakennetaan lapsuuden varhaisvaiheessa.
Lapsen tulisi saada olla kotona vanhempien hoidossa ainakin toisen ikävuoden alkuun. Sen jälkeen vanhempien tulisi saada valita lapsen hoitomuoto, ja ainakin kolmen vuoden ikään saakka kunnan tulisi laadukkaan päivähoidon rinnalla tukea myös kotihoitoa, joka aidosti mahdollistaisi vanhempien valinnanvapautta.
Kirjoittaja on Janakkalan kristillisdemokraattien puheenjohtaja.