Kesä oli ja meni – jopa helteisempänä kuin edes kuviteltiin. Hellepäiviä oli putkeen yli 20.
Monelle kesä on aikaa, jolloin voi kunnolla rentoutua. Joskus rentoutuminen voi mennä ylikin ja silloin on fiksua laittaa korkki kiinni maalaisjärjellä.
Tämä aloitus oli vain aasinsilta varsinaiseen aiheeseen, johon idea syntyi EU:n pöhköstä direktiivistä – muovikorkit roikkuvat kiinni pulloissa.
Entinen EU-komissaari Jyrki Katainen on myöntänyt vaikuttaneensa keskeisesti siihen, että muovikorkit ovat nykyisin kiinni pulloissa ja tölkeissä.
Kataista on turha syyttää liiaksi, sillä yksikään eduskuntapuolue tai suomalaismeppi ei vastustanut asiaa, kun EU:n muovidirektiivi päätettiin kesällä 2019.
Direktiivi tuli voimaan kesällä 2021. Muovipillit ja muoviset kertakäyttöastiat poistuivat markkinoilta. Muovikorkkeja koskeva velvoite tuli voimaan kesällä 2024.
Suomi on tässä direktiivissä sijaiskärsijä, sillä muovikorkit ovat yksi yleisimmistä EU-rantojen roskista.
Direktiivin tarkoituksena on vähentää muovijätteen määrää ja parantaa kierrätystä. Se on järkevä ja hyvä tavoite, mutta Suomessa kuitenkin yli 90 prosenttia pulloista palautui kierrätykseen (valtaosa korkin kanssa) jo ennen direktiiviä. Suomen kierrätystavoitteille sääntely tuskin tuo merkittävää hyötyä.
Suomi on tässä direktiivissä sijaiskärsijä, sillä muovikorkit ovat yksi yleisimmistä EU-rantojen roskista. Eli kun muualla Euroopassa on roskattu rantoja ja meriä, saa suomalainen kuluttaja kärsiä pullossa kiinni olevista korkeista.
Direktiivin keskeinen vaatimus on se, että alle kolmen litran juomapullojen korkkien on pysyttävä kiinni pakkauksessa avaamisen jälkeen.
Direktiivin tavoitteena on varmistaa, että korkit eivät päädy ympäristöön erillisinä jätteinä, vaan ne kierrätetään yhdessä pullon kanssa.
Kovin byrokraattinen EU on muutenkin monessa asiassa liian ylisääntelevä, joka estää uusien innovaatioiden syntymisen.
EU:n omaa uskottavuutta heikentää se, että se rikkoo omia sopimuksiaan ja tulkitsee sääntöjä oudosti. Ikävimpänä esimerkkinä oli vuoden 2020 EU:n elpymispaketti.
Tosiasiassa yli 807 miljardin euron elpymispaketti oli rahansiirtoa etelän taloudeltaan heikommille valtioille ja vihreään siirtymään.
Suomi on ollut käytännössä koko ajan nettomaksaja EU:ssa, mutta sen lisäksi vaikkapa ennallistamisasetuksen käsittely ja EU:n kokonaan vääristynyt hiilinielupolitiikka kohtelevat Suomea epäoikeudenmukaisesti.
Metsä on Suomen vihreää kultaa, joten sillä on ollut kansantaloudessa ja hyvinvoinnissa paljon suurempi merkitys kuin useimmilla muilla mailla.
Rekkaralli kuukauden välein Brysselistä Strasbourgiin on typeryyden huipennus, sillä EU:n perussopimuksen mukaan Euroopan parlamentti istuu sekä Brysselissä että Strasbourgissa.
Jos tästä typeryydestä ei päästä eroon vaikkapa niin, että Ranska luopuisi omalta osaltaan, niin muitakin vaihtoehtoja voisi harkita.
Kirjoittaja on valtuutettu (ps.), Hämeenlinna.