Ykköskorttelin rakentamiseen liittyvästä tekstistäni (HKu 7.5.) oli matkan varrella pudonnut muutama tärkeä sana pois, jolloin tekstin ajatuskin hävisi.
Alkuperäinen teksti kuului: ykköskortteliin rakennettaisiin nykyisen korjattavan rakennusmassan päälle kuusi tai seitsemän 10-kerroksista tornia.
Tärkeintä on ettei vanhaa pureta pois. Purkaminen ja montusta asti uuden rakentaminen veisivät ainakin kaksi vuotta, jona aikana asuminen ja liikkuminen alueella olisi hankalaa.
Samanlaista alla olevan jalustan päälle jälkikäteen tapahtuvaa rakentamista, vaikkakin uudisrakentamisessa, on käytetty Helsingin Kalasatamassa, kauppakeskus Rediin liittyvien 25–37-kerroksisten tornien rakentamisessa.
Ei ole mitenkään mahdotonta vahvistaa nykyisen kauppakeskuksen rakenteita kestämään uudet kuormitukset ja kaikki se työ voitaisiin tehdä rakennusmassan keskelle sijoitettujen torninosturien avulla katualuetta muuhun kuin nostoihin varaten sekä käyttää kattoa varsinaisena varastointitilana.
Vanhan rungon vahvistamista lukuun ottamatta rakenteita ei kannata tehdä betonista vaan käyttää kevyempiä rakennusmateriaaleja, kuten vaikkapa CLT-levyjä.
Vuosikymmeniä korjausrakentamisen parissa työskennelleenä olen ollut mukana useissa vaativissa korjaus- tai käyttötarkoituksen muutoskohteissa, joille on ollut yhteistä puuttuvat välivarastointitilat, mahdollisimman lyhyt rakentamisaikataulu, häiriöttömyys tai erittäin vaativat isojen kappaleiden siirto-olosuhteet.
Niistä saadun kokemuksen perusteella sellaiset kohteet kuten Ykköskortteli on paras toteuttaa korkeaa esivalmistusastetta käyttäen. Plug and Play -tapaa eli tilaelementtejä käyttäen uudet tornit nousisivat nopeasti ja vaivattomasti.
Suomessa on viime vuosien aikana tehty useitakin teräs- tai puurakenteisin tilaelementein totutettuja korkeitakin rakennuksia ja eiköhän alkuvuosien lähinnä valmistustoleransseja koskevista ongelmista ole päästy jo eroon.
Hankkeen toteutusmalli voisi olla seuraava: kaupunki peruskorjaa kauppakeskuksen siihen kuntoon, että kaupungin oma vuokrataloyhtiö tai kaupallinen toimija voi rakennuttaa siihen päälle.
Kaupunki toimisi siis aivan samalla tavalla kuin uudelle asuinalueelle perusinfraa tehdessään. Tornien jalusta eli vanha kauppakeskus jäisi kaupungille, joka toivottavasti osaa käyttää tilat järkevästi.
Kirjoittaja on eläkeläinen.