Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen on yhteinen haasteemme, niin kunnissa kuin hyvinvointialueillakin. Suomessa on 1,3 miljoonaa yli 65 vuotta täyttänyttä seniorikansalaista.
Resursseja tulisi kohdentaa erityisesti toimintakykyä tukeviin ja ennakoiviin palveluihin kuten seniorineuvolapalveluun. Ennalta varautuminen niin yksilön, yhteisön kuin yhteiskunnankin kannalta ovat inhimillisesti ja taloudellisesti kannatettavaa.
Suomalaisen julkisen perusterveydenhuollon palvelujärjestelmän kivijalassa on palveluaukko. Sieltä puuttuu senioreille kohdennettu lakisääteinen neuvolapalvelu.
Meillä on hyvin toimiva äitiys- ja lastenneuvola, kouluterveydenhoito ja työterveyspalvelut. Näiden lakisääteisten palvelujen selkäranka katkeaa työterveydenhuollon palvelujen päättyessä ja eläkeikäisten palvelutarpeet jäävät tyhjän päällä.
Hämeen eläkeläisjärjestöjen neuvottelukunta HENE toimii vaikuttajana kahden maakunnan Päijät ja Kanta-Hämeen kuntien alueella. Olemme tehneet kansalaisaloitteen, jossa ehdotetaan lainvalmisteluun ryhtymisestä siten, että seniorineuvolapalvelu tulisi osaksi hyvinvointialueiden järjestämää ja tuottamaa perusterveydenhuollon palvelutarjontaa.
Linkki kannatuksille on vielä auki 31.3.2025 saakka. Aloite sijaitsee osoitteessa: https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/14109.
Vanhusneuvostot kuntien vaikuttamistoimielimenä aloittivat vanhuspalvelulain myötä vuodesta 2014 alkaen. Vuoden 2023 alusta tapahtui merkittävä muutos sote-palveluissa, kun ne siirtyivät kunnilta uusien hyvinvointialueiden vastuulle.
Rakenteet on nyt luotu – entä toimintaedellytykset ja resurssit? Suositeltavaa olisi, että hyvinvointialueet hyväksyisivät vanhusneuvoston edustajille läsnäolo- ja puheoikeuden aluevaltuustossa, aluehallituksessa sekä niissä lautakunnissa, jotka ovat olennaisia vanhusneuvoston vaikuttamisen näkökulmasta.
Ensimmäinen kausi hyvinvointialueiden vanhusneuvostojen työstä alkaa kääntyä loppusuoralle. Nähtäväksi jää, miten vaikuttamistyössä on onnistuttu.
Digitalisaatio herättää suurta huolta siitä, että miten ne henkilöt, jotka eivät ole tottuneet käyttämään digipalveluita pärjäävät julkisten palveluiden käytössä (Lähde: Vanhusasiavaltuutetun kertomus eduskunnalle 2024).
Digitaalisten välineiden lisäksi tarvitaan myös painettu palveluopas kaikille yli 65-vuotiaille ikäihmisille hyvinvointialueiden ja kuntien palveluista.
Haastetaan seniorikansalaiset rohkeasti mukaan tarvitsemiensa palvelujen suunnitteluun, niin tuloksena saadaan kohderyhmälle merkityksellisempiä ratkaisuja.
Elämänviisaus kun tulee iän myötä jos on tullakseen. Ei jätetä kynttilää vakan alle.
Kirjoittaja on Hämeen eläkeläisjärjestöjen neuvottelukunta HENEN puheenjohtaja.