Ajat ovat kovat ja meistä jokainen on joutunut pitämään kukkaronnyörejä tiukalla, ettei Mattikin karkaisi omille teilleen. Kun leikkauksia tehdään, sakset voittavat paperirahamme, mutta Kiveen niidenkin terät tylsyvät, nimittäin Aleksis Kiveen.
Lukutaidon ja kirjastokortin myötä meillä kaikilla on mahdollisuus lunastaa halpa piletti muihin maailmoihin. Muistan hyvin, kuinka pentuna pakenin 1800-luvun Englantiin selvittämään rikoksia tohtori Watsonin ja Sherlock Holmesin kanssa. Vaikka ulkona pörräsivät autot ja mopot, kuulin korvissani hevosten kavioiden kopseen, kun ajurit kiidättivät kuuluisaa etsivää pitkin Lontoon katuja. Talvipakkasilla saatoin paeta lämpimään Afrikkaan, jossa lordi Greystoke oli kohonnut apinoiden kuninkaaksi. Välillä teki mieli pelotella itseään ja hypätä mukaan Edgar Allan Poen loihtimiin maailmoihin, joissa tapahtui varmasti mitä oudoimpia asioita.
Suomen mainio kirjastolaitos on ollut seuranamme jo niin pitkään, että välillä unohdamme sen erinomaisuuden. Usein ihminen herääkin kaipaamaan sitä, mitä ei enää ole. Toki nykyisessä leikkausten letkajenkassa, jossa joka mutkassa uusi saksiniekka liittyy joukkoon, on kirjastoonkin isketty lovi. Vähälevikkisen kirjallisuuden tuki joutui kirvesmurhaajan uhriksi ja pienkustantajat kiittävät kiristäessään nälkävyötä. Julkaistavien kirjojen moniäänisyyden kirjo kapenee kuin kulttuuriministerin visio luovuudesta.
Eikä siinä vielä kaikki, kirjasto ei ahdistele kadonnutta asiakasta sähköpostein ja tekstiviestein.
Kun lukuaikapalvelut mainostavat ilmaisia kuuntelukuukausia television täydeltä, pieni ihminen unohtaa helposti perusasiat. Kirjastokortin omistajalla on käden ulottuvilla tuhansittain kirjoja, joista hän voi nauttia ilmaiseksi, ei kuukautta vaan elämänsä loppuun saakka. Eikä siinä vielä kaikki, kirjasto ei ahdistele kadonnutta asiakasta sähköpostein ja tekstiviestein. Tunnit eivät tule täyteen koskaan eikä sopimuksessa ole epäselvyyksiä.
Kirjasto on mainio portti toisiin maailmoihin, toiseen aikaan ja toisen ihmisen pään sisään. Kirjoja lukemalla voi myös sivistyä, tietokirjallisuus vaalii Galileo Galilein perinteitä. Vaikka joku saattaakin hämmästyä, Youtuben videot ja keskustelupalstojen tietäjät eivät juuri koskaan pysty tarjoamaan yhtä luotettavaa tietoa kuin huolella toimitetut tietokirjat.
Jos käy niin ikävästi, että lomamatkaan ei riitä raha mutta aikaa olisi, mene kirjastoon. Sieltä löytyy varmasti mieluinen matka mihin tahansa maailmankolkkaan tai aikakauteen. Kun omat aivot lukiessa rakentavat toisen todellisuuden, ollaan ihmisen ainutlaatuisuuden äärellä. Näemme jotakin, mitä ei ole, mutta voisi olla. Saman toki näkee valtionvarainministerikin, mutta tästä visiosta on vähemmän harmia.
Käyttää siis bonuskorttianne ja suunnatkaa kirjastoon. Siellä on myös hyvä ilmanvaihto.
Kirjoittaja on hämeenlinnalainen kirjailija.