Kotitilan kylvöt valmistuivat Lammilla lauantaina 20.5. Pelloille kylvettiin sokerijuurikasta, viljoja ja rapsia. Kylvöt sujuivat hyvin. Jotta saisimme vielä onnistuneen sadon, on iso osa niin sanotusti korkeamman kädessä.
Toivomme, että taivas antaa sopivasti vettä ja lämpöä olisi riittävästi. Ja vaikka kuinka paljon maatalous on kehittynyt teknologian ja muun saralla, on edelleen ne suotuisat säät maanviljelijän tärkein kumppani.
Samalla viikolla tuli isälleni mittariin 68 vuotta. Ukko jaksaa edelleen paahtaa täysillä, hypätä traktorista keräämään kiviä tai vaikka ohjaamaan töyhtöhyypän poikasia pois traktorin tieltä. Minä ja veljeni käytimme palkkatöistämme jo kesälomia, jotta saisimme toukotyöt ajoissa tehdyksi.
Ikämiehessä ei paljoa vielä väsymisen merkkejä näy, kun toukokiima on kovimmillaan. Tekemisessä on uskoa ja sisua juuri sen työn eteen, jota täysillä rakastaa. Siinä meille nuoremmille hyvää mallia.
Myös ne euron kuvat kiiluvat silmissä, kun päätöksiä tehdään.
Kun sato pelloilla valmistuu niin saamme jo ensimmäisenä maistella makoisia uusia perunoita ja mansikoita. Syksyllä korjataan vielä suurin osa sadosta ja sitten saamme taas nauttia maailman puhtaimmista elintarvikkeista. Miten nämä sitten päätyvät meidän lautasille?
Jokainen voi olla itse osana siinä, että valitsee omalle lautaselleen juuri sen kotimaisen tuotteen. Ostamalla lähellä tuotettua ruokaa tukee myös omaa lähiseutua. Tästä myös meidän päättäjien olisi pidettävä kiinni.
Jos kaupunkina voisimme asettaa sellaiset ehdot, että lähiruoka on se ensimmäinen vaihtoehto, olisi siitä hyötyä koko kaupungille. Ruoan raaka-aineet eivät kokisi pitkiä kuljetusmatkoja ja ruoka tarjottaisiin mahdollisimman tuoreena. Tekemällä hankintoja oman lähiseutumme yrittäjiltä, tukisimme siinä samalla oman ympäristömme elinvoimaa.
Nykyään vain tuntuu siltä, että moni palvelu ostetaan suoraan isolta toimijalta. Ymmärtäähän sen, koska helppous viehättää ja vastuu on helppo sysätä muualle. Myös ne euron kuvat kiiluvat silmissä, kun päätöksiä tehdään. Esimerkiksi Janakkalasta olemme saaneet kuulla Compass Groupin edesottamuksista, kun päättäjät ulkoistivat kunnan ruokapalvelut.
Edullisin tarjous veti puoleensa, mutta miten kävi ruoan ja raaka-aineiden? Aiemmin kouluihin ja keskuskeittiöön tuotiin kuoritut perunat, perunakuutiot, -suikaleet ja -viipaleet läheltä Janakkalan naapurista Lammilta. Ulkoistamisen myötä tämä kaikki loppui kuin seinään. Nyt peruna tulee ties mistä kaukaa.
Sama homma Hämeenlinnassa, kun Coor Service Management aloitti kiinteistönhoidon uutena palveluntuottajana syksyllä 2022. Meidän tulisi tehdä pilkotumpia tarjouspyyntöjä, jotta pienemmilläkin toimijoilla olisi mahdollisuus osallistua tarjouksen tekoon. Tällä hetkellä isot kilpailutukset siirtyvät kasvottomien suuryhtiöiden haltuun, joiden kanssa asioiden hoito tuntuu roikkuvan tai sitten mitään ei tapahdu.
Jos jaksamme vaatia ja tehdä hankinnat pienempinä palasina niin uskon, että saisimme paljon parempaa ja samaan hintaan. Tällöin joku paikallinen talonmiespalvelu voisi saada läheisen kiinteistön hoidettavakseen. Enpä usko, että paikallisesti tunnetut tekijät kehtaisivat jättää vaikkapa vanhainkodin rappuja hiekoittamatta kiireisempänäkään aikana.
Kirjoitttaja on valtuutettu (kok.), Hämeenlinna.