Kiinteistövero tuotti viime vuonna valtion kassaan ennätysmäiset kaksi miljardia euroa. Vuodesta 2009 kiinteistöveron kokonaistuotto on kaksinkertaistunut.
Nyt päättyvällä vaalikaudella kuntien kiinteistöverotuotot kasvoivat noin kolme prosenttia vuodessa ilman merkittäviä uudistuksia.
Kiinteistöliiton kaupunkivertailussa vanhan keskusta-alueen kerrostaloyhtiön rakennuksen kiinteistövero on vuodesta 2009 keskimäärin kaksinkertaistunut, ja tontin kiinteistöverokin noussut keskimäärin noin 35 prosenttia.
Niissä kunnissa, joissa väestökehitys on miinuksella ja investoinnit vähäisiä, riskinä on, että kunta yrittää tasapainottaa talouttaan myös ruuvaamalla kiinteistöveroruuvia kireämmäksi.
Maksajia ovat tavalliset asunnonomistajat, joiden maksukyky on kuitenkin rajallinen.
Kiinteistönomistajan eli esimerkiksi taloyhtiön, jossa maksajia ovat tavalliset asunnonomistajat, joiden maksukyky on kuitenkin rajallinen.
Kiinteistöverouudistuksen jatko päätettäväksi
Uusi hallitus joutuu päättämään kiinteistöverouudistuksen jatkosta. Hyvä periaate uudistukselle on, ettei se saa johtaa kohtuuttomiin muutoksiin kenenkään kiinteistöverossa.
Myös kuntien paikallista harkintaa olisi lisättävä poistamalla kiinteistöveroprosenttien alarajat. Lisäksi asuinrakennusten ja muiden kiinteistöjen yleiset kiinteistöveroprosentit on perusteltua erottaa toisistaan. Tällöin päättäjät voisivat rajata asumisen kiinteistöveron korotusten ulkopuolelle.
Kiinteistövero on kuntien kannalta hyvä veromuoto. Se on lähtökohdiltaan vakaa ja ennustettava, toisin kuin esimerkiksi yhteisövero.
Maksajan kannalta veron vakaus on kuitenkin myös haaste, sillä verovelvollisen maksukyky ja talous vaihtelevat vuodesta toiseen. Tämäkin kannustaa pitämään kiinteistöveropohjaa laajana ja veron kireyttä kohtuullisena.
Kirjoittaja on Kiinteistöliitto Kanta-Hämeen toiminnanjohtaja.